Sveitsissä naiset saivat äänioikeuden 50 vuotta sitten – tasa-arvotekoa on muistettu juhlapuhein, mutta sen myöhäistä ajankohtaa pidetään myös häpeällisenä

Naisten puolivuosisataisen äänioikeuden juhlistamiseen ja muistamiseen on Sveitsissä suhtauduttu kahtalaisittain. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Sveitsissä tulee tänään kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun naisille myönnettiin liittovaltiotasolla äänioikeus.

Naisten äänioikeus tuli voimaan maassa harvinaisen myöhään, etenkin kun kaikkia miehiä koskeva yleinen äänioikeus otettiin maassa ensimmäisten valtioiden joukossa käyttöön vuonna 1848. Esimerkiksi autonomian ajan Suomessa naisten äänioikeus saatettiin voimaan vuonna 1906 eli 65 vuotta aiemmin kuin Sveitsissä.

Naisten äänioikeudesta ehdittiin keskustella Sveitsissä lähes vuosisata ja siitä äänestettiinkin kymmeniä kertoja paikallistasolla ja valtakunnallisesti. Useimmat äänestykset vetivät vesiperän, vaikka kymmenkunta kantonia olikin jo taannut naisille äänioikeuden ennen kuin se hyväksyttiin liittovaltiotasolla.

Lopulta helmikuun vuoden 1971 kansanäänestyksessä naisten äänioikeus hyväksyttiin koko maassa. Liittovaltio kuitenkin salli maan koillisosassa sijaitsevan pienen Appenzell Innerrhodenin kantonin estää naisia äänestämästä paikallisissa asioissa vuoteen 1991 saakka.

Naisten äänioikeuden myöhäiselle voimaansaattamiselle on nähty syyksi muun muassa Sveitsin suoran demokratian järjestelmä. Tullakseen hyväksytyksi lakialoitteen täytyy kerätä sekä enemmistö kaikista liittovaltiossa annetuista äänistä että enemmistö Sveitsin kantoneista taakseen. Asiantuntijoiden mukaan maan hallitus myös osoitti aikanaan varsin vähäistä poliittista tahtoa äänioikeusasian ratkaisemiseen.

Myös muut oikeudet laahasivat Euroopan kehityksestä

Naisten puolivuosisataisen äänioikeuden juhlistamiseen ja muistamiseen on Sveitsissä suhtauduttu kahtalaisittain. Esimerkiksi vuonna 1999 valtaan valittu maan ensimmäinen naispresidentti Ruth Dreifuss juhlisti, että äänioikeus on suurelti hävittänyt sukupuoleen perustuneen laillisen syrjinnän maassa viiden vuosikymmenen aikana.

Toiset puolestaan eivät näe syytä juhlaan.

– Muistelemme jotakin, jonka pitäisi monesta syystä olla kansallinen häpeä, koska se tapahtui niin myöhään, sosiologian professori Eleonore Lepinard Lausannen yliopistosta sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Sveitsiläisnaiset olivat äänioikeuden saatuaan yhä muuhun Eurooppaan nähden selvästi takamatkalla muissa oikeuksissa. Esimerkiksi vasta vuoden 1985 kansanäänestyksessä miehiltä poistettiin oikeus päättää aviopuolison työssäkäynnistä tai pankkitilin avaamisesta. Abortti sallittiin maassa vuonna 2002.

Toissa vuoden parlamenttivaaleissa naiset saivat 40 prosenttia paikoista. Vaikka naiset ovat Sveitsissä nykyään paremmin edustettuina kuin koskaan aiemmin, on naisia vähän esimerkiksi yritysten johtopaikoilla. Myös miesten ja naisten välinen muutaman kymmenen prosentin palkkakuilu on pitänyt sitkeästi pintansa.

Kommentoi