Sotarikoksista syytetyn miehen puolustus ihmettelee liki 20 vuoden jälkeen kerättyjä todistajanlausuntoja: ”Aiemmin 20 000 ihmistä ei nimennyt häntä”

Suomessa yli kymmenen vuotta asunut Gibril Massaquoi astui saliin peittelemättä kasvojaan kuvaajilta. KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Sotarikoksista syytetty sierraleonelaismies astui keskiviikkona oikeuden eteen Tampereella, kun syytteiden pääkäsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Paikalle oli kerääntynyt runsaasti mediaa seuraamaan käsittelyn alkua. Syytetty, Suomessa yli kymmenen vuotta asunut Gibril Massaquoi astui saliin peittelemättä kasvojaan kuvaajilta.

Massaquoi, 51, kuunteli englannin tulkin välityksellä, kun hänelle luettiin syytteet murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Väitetyt rikokset tapahtuivat länsiafrikkalaisen Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Syyttäjä sanoo, että Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.

Maanantain valmisteluistunnossa julki tulleiden syytteiden mukaan mies oli muun muassa määrännyt siviilejä poltettavaksi elävältä.

Puolustus: Massaquoi oli puhemies rauh anneuvotteluissa

Puolustus myöntää, että syytetty oli mukana RUF:n toiminnassa 1990-luvulla, mutta sanoo, ettei tämä ollut Liberiassa rikosten tekoaikaan.

– Ne ajat, joista syytteissä puhutaan, hänen roolinsa (RUF:ssä) on ollut puhemies liittyen rauhanneuvotteluihin, joissa hän on kiistatta ollut paikalla, Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus sanoi STT:lle.

Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle puolustus viittaa muun muassa Nigeriassa Abujassa marraskuussa 2000 järjestettyyn tapaamiseen, jossa RUF ja Sierra Leone allekirjoittivat rauhansopimuksen.

Puolustus aikoo esitellä perustelujaan tarkemmin torstaina, jolloin oikeudessa kuullaan syyttäjän ja puolustuksen asiaesittelyt. Syytettyä on määrä kuulla ensi viikolla.

Väitettyjen rikosten tarkat tekoajat eivät ole tiedossa

Gummerus ihmettelee, miten todistajat ovat nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, nimenneet hänen päämiehensä väitettyjen rikosten tekijäksi.

– Sisällissodan jälkeen Liberiassa tehtiin selvityksiä, joissa kuultiin noin 20 000 ihmistä näistä tapahtumista. He nimesivät paljon päämieheni organisaatioon liittyviä ihmisiä osallisiksi tapahtumiin, mutta eivät päämiestäni.

Valtionsyyttäjä Tom Laitisen mukaan tämä on yksi monista seikoista, joista tullaan keskustelemaan tarkemmin oikeudenkäynnissä.

– On mielenkiintoista kuulla sekin, miten puolustus näkee sen, että miksi (Liberiassa sodan jälkeen perustetun) totuuskomission raportissa ei ole mainittu tämän jutun vastaajaa samalla tavalla kuin meidän todistajamme ovat nyt kertoneet, Laitinen sanoi.

Puolustus kiinnitti oikeussalissa huomiota myös siihen, että syyttäjä ei ole pystynyt määrittämään epäillyille rikoksille tarkkoja tekoaikoja. Syyttäjän mukaan tapahtuma-aikoja pyritään selvittämään tarkemmin, kun käräjäoikeus myöhemmin matkaa Liberiaan todistajia kuulemaan.

– Todistajien on vaikeaa monestakin syystä sanoa yksiselitteisesti, milloin mitäkin on tapahtunut. Nyt kun todistajia kuullaan, tarkoitus on selvittää, pystyvätkö he tarkentamaan havaintojensa ajankohtia ja sitä kautta tuomaan tähän tarvittavaa yksityiskohtaisuutta, Laitinen sanoi.

Ennen Länsi-Afrikkaan lähtemistä käräjäoikeus istuu juttua Tampereella ensi viikon lopulle. Tuomio asiassa on määrä antaa vasta ensi syksynä.

Kommentoi