CNN: Viisi Trumpin puolustusasianajajaa on jättänyt ex-presidentin lakitiimin aivan virkasyyteoikeudenkäynnin alla

Donald Trump ei suostunut vaalien jälkeen myöntämään tappiotaan. AFP / LEHTIKUVA

STT

Yhteensä viisi Yhdysvaltain ex-presidentin Donald Trumpin puolustusasianajajaa on jättänyt tämän lakitiimin aivan virkasyyteoikeudenkäynnin alla, kertoo uutiskanava CNN . Trumpin virkasyytteen käsitteleminen on määrä aloittaa reilun viikon päästä maan senaatissa.

Ex-presidentin lakitiimin ovat jättäneet muun muassa eteläcarolinalaiset Butch Bowers ja Deborah Barbier, joiden odotettiin lukeutuvan Trumpin pääasianajajiin virkasyytekäsittelyn aikana. Asiaa tuntevan lähteen mukaan päätös jättäytyä pois on ollut molemminpuolinen kummankin asianajajan kohdalla.

Trumpin neuvonantaja Jason Miller kertoi CNN:lle, ettei lopullista päätöstä puolustusasianajajista ole tehty, mutta päätös on määrä tehdä pikapuolin.

Yhdysvaltalaislehti New York Timesin toimittaja Maggie Haberman vahvistaa myös CNN:n aiemmat raportit Bowersin ja Barbierin erosta.

Haberman kertoo Twitterissä , ettei Bowers ollut suostunut puhumaan suurimmalle osalle toimittajista. Haberman kuvaileekin Bowersin olleen huomattavan vaitonainen siihen nähden, että hänen oli ollut määrä johtaa ex-presidentin puolustusta.

Asiaa tunteva henkilö kertoi Habermanin mukaan, ettei Trumpin ja Bowersin välillä olisi ollut kemiaa.

Myös kolme muuta jättäneet työryhmän

Lisäksi Haberman mainitsee kolmannen asianajajan pohjoiscarolinalaisen Josh Howardin, jonka kerrottiin liittyneen lakitiimiin, mutta jonka palkkausta Trumpin neuvonantajat eivät ikinä vahvistaneet julkisesti. Haberman kertoo, että toisen asiaa tuntevan lähteen mukaan myöskään Howard ei ole Trumpin lakitiimissä.

– On epäselvää keitä tiimissä on, Haberman kirjoittaa.

Myös CNN:n Kaitlan Collins kertoo Twitterissä , ettei Howard ole enää osa Trumpin puolustusta. Collinsin mukaan Howard oli tuore lisäys, mutta hän on toimittajan lähteiden mukaan jättänyt ryhmän Bowersin ja Barbierin tavoin.

Lisäksi CNN kertoo, etteivät eteläcarolinalaiset asianajajat Johnny Gasser ja Greg Harris ole myöskään enää osa Trumpin lakitiimiä.

Asianajajille ei ollut uutiskanavan mukaan maksettu etukäteispalkkioita, eikä heidän osallistumisestaan virkasyyteoikeudenkäyntiin ollut tehty aiesopimuksia.

Trump halusi asianajajien keskittyvän vaalivilppiin

CNN:n mukaan tapahtumien taustalla olisivat erimielisyydet puolustusstrategiasta. Sen sijaan, että asianajajat olisivat keskittyneet virkansa jättäneen presidentin tuomitsemisen perustuslailliseen pohjaan, Trump halusi heidän käsittelevän vaalivilppiä.

Uutiskanavan mukaan Trump toivoi lakimiesten keskittyvän väitteisiin vaalivilpistä sekä siihen, miten vaalit Trumpin omien sanojensa mukaan varastettiin häneltä. Trump ei suostunut vaalien jälkeen myöntämään tappiotaan, vaan esitti toistuvasti perättömiä väitteitä vaalivilpistä ja pyrki liittolaistensa kanssa kääntämään oikeusteitse vaalien tuloksen mieleisekseen.

Edustajainhuone asetti Trumpin virkasyytteeseen kapinaan kiihottamisesta sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat hyökkäsivät loppiaisena Yhdysvaltain kongressitaloon keskeyttäen väliaikaisesti presidentti Joe Bidenin valinnan vahvistamisen. Kongressitalon mellakoinnin vuoksi kuoli viisi ihmistä.

Jos Trump saisi senaatissa langettavan tuomion virkarikoksesta presidenttikautensa jälkeenkin, voisi senaatti myös päättää estää Trumpia enää ikinä pyrkimästä julkiseen virkaan. Trumpin tiedetään pohtineen presidentiksi pyrkimistä vuoden 2024 vaaleissa.

Trump on ensimmäinen presidentti Yhdysvaltain historiassa, jota vastaan on nostettu virkasyyte kahdesti.

Trumpin tuomitseminen vaatisi senaatissa kahden kolmasosan enemmistön. Voimasuhteet satapaikkaisessa senaatissa jakautuvat parhaillaan tasan demokraattien ja republikaanien kesken, joten syytteen läpimeno vaatisi taakseen kaikki demokraatit ja vähintään 17 republikaania.

Kommentoi