THL: Suomessa neljä uutta koronakuolemaa, rokotteen saanut Suomessa lähes 128 000 ihmistä

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Saara-Miira Kokkonen, Maiju Ylipiessa / STT

Suomessa on raportoitu neljä uutta koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhteensä kuolemantapauksia on raportoitu nyt 664.

Sairaalahoidossa koko Suomessa on koronaviruksen vuoksi 138 ihmistä, joista tehohoidossa on 22. Sairaalassa hoidettavien koronapotilaiden kokonaismäärä on vähentynyt eilisestä kymmenellä, mutta tehohoidossa on kaksi ihmistä enemmän kuin eilen.

Tähän päivään mennessä Suomessa on todettu yhteensä 112 muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tapausta. Näistä 102 on Britanniassa havaittua virusmuunnosta ja 10 Etelä-Afrikassa havaittua muunnosta. Britannian virusmuunnostapausten määrä on noussut eilisestä kuudella.

Rokotettujen määrä noussut 10 000:lla eilisestä

Koronavirusrokotteen on THL:n mukaan saanut Suomessa miltei 128 000 ihmistä. Yli 70-vuotiaista lähes 41 000 on saanut ainakin yhden rokoteannoksen.

Rokotettujen määrä on noussut reilulla 10 000 ihmisellä eilisestä.

Määrällisesti eniten rokotteita on annettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella, jossa ainakin yhden rokoteannoksen on saanut noin 33 000 ihmistä. Pirkanmaalla rokotettujen määrä on lähes 16 000 ja Varsinais-Suomessa miltei 13 000.

Toisen rokoteannoksen on saanut tähän mennessä yli 10 500 ihmistä koko Suomessa.

Aiemmin tänään THL kertoi, että Suomessa on raportoitu 423 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Viimeisten kahden viikon aikana on raportoitu 4 446 uutta tartuntaa, mikä on miltei tuhat eli 960 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Tuolloin todettiin 3 486 tartuntaa.

Tartuntojen lisääntyessä myös taudin ilmaantuvuusluku jatkaa kasvuaan. Koko maan ilmaantuvuusluku on reilut 76 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden.

Suurin ilmaantuvuusluku on yhä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) yli 127 tartuntaa ja pienin Itä-Savon sairaanhoitopiirin 12,5 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden.

Yhteensä Suomessa on todettu epidemian alusta asti 44 039 koronatartuntaa.

Koronavirustartunnat ovat kääntyneet selvään kasvuun

Koronavirustartuntojen tapausmäärä on kääntynyt selvään kasvuun pitkään kestäneen, melko tasaisena jatkuneen jakson jälkeen. Osa tapauksista liittyy eri puolilla maata tunnettuihin tartuntaryppäisiin. Asiasta kertoivat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) viikoittaisessa tilannekatsauksessaan.

– Kun näitä lukuja kokonaisuudessaan katsoo, ei voi olla päätymättä sellaiseen johtopäätökseen, että epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä epävakaa valtakunnallisella tasolla, ministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi.

Voipio-Pulkin mukaan koronatesteihin on hakeuduttu tammikuun lopussa jälleen enemmän kuin vuodenvaihteessa. Viime viikolla tehtiin yli 92 000 koronatestiä.

Johtaja Mika Salminen THL:stä painotti, että ihmisten innokkaampi hakeutuminen testeihin on hyvä asia. Hän kannusti kaikkia lieviäkin oireita saavia hakeutumaan testiin matalalla kynnyksellä.

– Tämä on oleellista sen suhteen, että tapaukset löydetään aikaisin.

Sama viesti oli Voipio-Pulkilla.

– Matalan kynnyksen testaus ja nopea jäljitys ovat avainasemassa. Veitsenterällähän tässä ollaan, hän huomautti.

Työikäisillä suurin tartunnan riski

Testien määrä kasvoi viime viikolla neljänneksellä edeltävään viikkoon verrattuna. Samalla positiivisten näytteiden osuus on pysynyt otetuista testeistä yhtä korkeana kuin aiemminkin. Voipio-Pulkin mukaan tämä tarkoittaa, että tartuntamäärän nousu on todellinen havainto.

Altistumisen vuoksi karanteeniin asetettujen määrä on niin ikään jälleen nousussa, ja sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on hieman aiempaa enemmän.

Uusien tartuntojen lähde saatiin selvitettyä yli 60 prosentissa tapauksista, ja suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla.

Salminen korosti, että työikäisen väestön riski saada tartunta on nyt lukujen valossa selkeästi korkeampi kuin keskimääräinen riski. Siksi hänen mielestään on nyt tärkeää rajoittaa aikuisten välisiä kontakteja.

– Täällä on oikeastaan se paikka, jossa voitaisiin vielä tehdä jotakin sen eteen, että me kaikki säästyisimme isolta epidemian kasvulta.

Voipio-Pulkin mukaan yleisimmät tartuntaympäristöt ovat edelleen sama talous ja sosiaaliset kontaktit, mutta työpaikat ovat vähitellen korostuneet. Hän muistuttikin hygieniaohjeista esimerkiksi taukotiloissa ja kahvihuoneissa.

Epidemia voi edelleen kasvaa

Suomen sairaanhoitopiireistä viisi on tällä hetkellä luokiteltu leviämisvaiheessa oleviksi. Kiihtymisvaiheessa piirejä on kymmenen ja perustasolla kuusi.

Voipio-Pulkin mukaan talven epidemiassa on piirteinä tartuntojen suuri määrä ja nuorempi ikäjakauma, mutta samalla sairaalahoidon kuormitus ei ole niin suurta kuin viime keväänä. Britanniassa ja Etelä-Afrikassa ilmi tulleiden muuntovirusten aiheuttaman epidemian luonteessa ei hänen mukaansa tällä tietoa ole eroa aiempaan.

– Seuraavat kaksi–kolme viikkoa ovat ratkaisevia epidemian etenemisessä, Voipio-Pulkki totesi.

Myös THL:n Salminen huomautti, että riskit epidemian voimakkaaseen kasvuun ovat yhä korkeita. Hän korosti useaan otteeseen, ettei tilanteen pysymiseen nykyisenlaisena voi tuudittautua. Osoituksena tästä ovat esimerkiksi paikalliset tartuntaryppäät, kuten Jyväskylässä tällä viikolla ilmi tullut päiväkohtainen tartuntaennätys.

– On kokemusta monesta maasta, miten voi käydä, jos emme jaksa toimia vastuullisesti ja oikein ja motivoida toinen toisiamme siinä, että kontakteja pyritään välttämään ja seurataan niitä toimia, joita jokainen omassa arkielämässään voi käyttää, Salminen sanoi.

Muunnoksia selvitetään esimerkiksi rajoilla

Virusmuunnokset ovat osaltaan herättäneet huolta epidemian leviämisen vauhdittumisesta. Salmisen mukaan muuntovirusten osuutta positiivisista näytteistä pyritään Suomessa selvittämään kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki maahantulopisteissä todettavat positiiviset näytteet tutkitaan.

– Tämä on nyt tietysti vähenevä joukko, koska matkustusrajoitukset astuvat voimaan, hän huomautti.

Toinen aktiivisesti seurattava ryhmä koostuu tartuntaketjuista, joissa tartuntoja on tapahtunut paljon ja nopeasti sekä aiemmin nähtyä suuremmalla osuudella. Näin tapauksia ja tartuntaketjuja on myös löytynyt.

Kolmannessa ryhmässä pyritään väestöedustavasti tutkimaan satunnaisesti otettuja näytteitä. Salminen kertoi, että sekvensoinnin oheen on tulossa nopeampia menetelmiä, joilla viruksen tyypin määrittely onnistuu. Tällä hetkellä tällaisia tutkimuksia tehdään muutamia satoja viikossa, ja määrää pyritään Salmisen mukaan kasvattamaan tiiviissä yhteistyössä monien toimijoiden kanssa.

– Tavoite on nimenomaan se, että voidaan havaita, jos kävisi niin, että käynnistyisi jollakin alueella tai Suomessa tämän muunnoksen väestötason leviäminen.

Toistaiseksi selvää näyttöä muuntovirusten kotoperäisestä leviämisestä ei ole, sillä tapauksia on todettu lähinnä matkailijoilla ja heidän kontakteillaan. Salminen kuvailee riskiä silti huomattavaksi.

Ongelmana rokotteiden saatavuus

Helpotusta tilanteeseen toivotaan rokotteista. Viime aikoina on kuitenkin uutisoitu rokotusten toimitusvaikeuksista, mikä on saanut esimerkiksi EU:n kiukustumaan lääkevalmistajille.

STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen kertoi tilaisuudessa, että jos jostain syystä käytössä on vain jo nyt myyntiluvan saaneet rokotteet eli Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteet, kesään mennessä rokotettuina olisi vain 1,8 miljoonaa ihmistä. Tämän pessimistisimmän arvion toteutuminen siis tarkoittaisi, ettei niin kutsuttua tavallista väestöä olisi vuoden toisen neljänneksen aikana juurikaan saatu rokotettua.

Jos AstraZenecan rokote saa odotetusti myyntiluvan, vauhti olisi pessimistisintä arviota vikkelämpi. Kumpulainen korosti, että keskeisin rajoittava tekijä tässä vaiheessa on nimenomaan rokotteiden saatavuus, ei rokotusten toimeenpano.

– Eivät rokotukset auta tässä vaiheessa sitä, että voisi luopua rajoituksista ja fyysisten etäisyyksien pitämisestä.

Kommentoi