Itärata sai sysäyksen eteenpäin – radan suunnittelua varten perusteilla hankeyhtiö

Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa etenemistä itäisen suunnan ratahankkeessa. Se ehdottaa, että radan suunnittelua varten perustettaisiin hankeyhtiö. Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

Lopullisen päätöksen hankkeesta tekee eduskunta.

Kyse on kolmannesta uudesta ratahankkeesta. Muut kaksi ovat Turun tunnin juna ja Suomi-rata, joka tarkoittaa pääradan parantamista Helsingin ja Tampereen välillä.

– Itäinen hankeyhtiö on täsmälleen samalla viivalla kuin kaksi muuta, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) STT:lle.

Hänen mukaansa on mahdotonta ennustaa, milloin mahdollinen itärata valmistuisi. Nyt on tehty ainoastaan päätös hankkeen perustamisneuvotteluista valtion ja kuntien kesken. Sitouduttu on vain radan suunnitteluun. Pelkästään suunnittelutyö vie vuosia.

– Vasta sitten aloitetaan keskustelut, millä ehdoilla rata rakennetaan, jos rakennetaan, Harakka sanoo.

Hän ounastelee, että kaikissa kolmessa hankkeessa tulee matkan varrella yllätyksiä. Muun muassa valitusprosessit vaikuttavat aikatauluihin.

Asiakirjat päärataa koskevan Suomi-radan ja Turun tunnin junaa koskevien hankeyhtiöiden perustamiseksi allekirjoitettiin joulukuussa.

Valtio omistaisi itäradan hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 prosentin osuudella.

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa nyt neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi.

Tarvetta kehittää Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen kuljetuksia

Ministerivaliokunta kertoo tiedostavansa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.

Itäradan toisena mahdollisena linjauksena olisi Lentorata–Porvoo–Kotka. Harakan mukaan liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja kaakonkulman elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Itäisen suunnan radan suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata–Porvoo–Kouvola-vaihtoehdossa noin 70 miljoonaa euroa.

Suomi on saamassa liikennehankkeisiin EU-rahoitusta 65 miljoonan euron edestä. EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista ei Harakan mukaan ole kuitenkaan mahdollisuutta saada rahaa itäradan suunnitteluun. Tukipaketti on tarkoitettu toisenlaisiin hankkeisiin.

– Itärata on sellainen hanke, jota hallitus on joka tapauksessa päättänyt edistää, Harakka sanoo.

Porvoo haluaa lähijunayhteyttä pääkaupunkiseudulle

Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula on tyytyväinen ministerivaliokunnan päätökseen puoltaa itäratahanketta.

– Talouspoliittisen ministerivaliokunnan Itärata-päätös on erinomainen uutinen Porvoolle ja itäiselle Suomelle. Radan varsinainen toteutuminen vaatii vielä paljon työtä, mutta hanke on etenemässä nyt selkeästi kohti konkreettista toteutumista, Ujula arvioi tiedotteessa.

Hänen mukaansa samalla pitää selvittää Helsingin ja Porvoon välisen lähijunayhteyden toteuttamisedellytykset.

– Raideyhteys on Porvoolle tärkeä, koska noin neljännes Porvoossa asuvista työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Valtaosa matkoista tehdään henkilöautoilla. Juna on ekologinen ja nopeampi vaihtoehto, Ujula sanoo.

Rantaradan kunnat eivät luovuta

Loviisan, Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden kaupunkien ja kuntien johtajat korostavat tiedotteessa, ettei ministerivaliokunnan päätös sulje pois itäisen rantaradan vaihtoehtoa. He huomauttavat, että itäradan rakentamisesta päätetään vasta tulevina vuosikymmeninä.

Rantaradan kaupungit ja kunnat uskovat ajan käyvän Kotkan ja Loviisan kautta kulkevan rantaradan hyväksi.

Niiden mukaan Väyläviraston selvitykset osoittavat, että itäisen rantaratavaihtoehdon potentiaali on suurempi tavaraliikenteessä ja kansainvälisten yhteyksien vahvistamisessa Pietarin kautta Venäjälle.

Kommentoi