Fossiilittoman liikenteen tiekartta lausunnoille – kolme vaihetta kohti ilmastoystävällistä liikkumista

Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Antti Autio, Viivi Salminen / STT

Hallitus haluaa vähentää tieliikenteen päästöjä, ja perjantaina julkaistiin esitys keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö laittoi lausunnolle ehdotuksen niin sanotusta fossiilittoman liikenteen tiekartasta eli suunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on kolmivaiheinen, ja se koskee etenkin tieliikennettä, josta valtaosa liikenteen päästöistä tulee. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.

– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Arvion mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä siis noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä.

Harakan mukaan hallitus arvioi syksyllä, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi.

Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa.

Ajoneuvokannan pitää uusiutua

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistuminen ja liikennejärjestelmän sekä energiatehokkuuden parantaminen erilaisin tuin ja kannustimin.

Suunnitelmissa on muun muassa latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille, jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille, täyssähköautojen hankintatuki, raskaan kaluston hankintatuki, romutuspalkkiokampanjat ja joukkoliikennetuet.

Listassa on siis paljon tukia ja muita kannustimia. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kerro toimien kokonaishintalappua.

– Ei haluta sotkea markkinoita, ja toiseksi ne edellyttävät erillisiä budjettipäätöksiä, Harakka perustelee.

Hänen mukaansa arviot on kuitenkin tehty, ja jopa poikkeuksellisen huolellisesti. Harakan mukaan jokaisessa toimessa on hintalappu sekä mahdollisuuksien mukaan myös vertailu siitä, millä panoksella saadaan mitäkin hyötyä aikaan.

Hänen mukaansa näitä julkaistaan sitä mukaa kun budjettipäätöksiä tehdään eli kevään kehysbudjettineuvotteluissa ja viimeistään syksyn budjettiriihessä.

Muun muassa etätyöstä tarvitaan lisäselvityksiä

Harakan mukaan on väärä tulkinta, että nyt annettaisiin porkkanoita ja myöhemmin olisi luvassa keppiä.

– On selvää, että tuet ja kannustimet ovat päästöttömän liikenteen edistämiseksi osoittautuneet hyviksi kaikkialla Euroopassa. Siksi niitä on hyvä kasvattaa, hän sanoo.

Harakan mukaan osa myöhemmin tehtävistä päätöksistä tarvitsee lisäselvityksiä. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa.

Lisäselvitystä kaivataan muun muassa etätyön vaikutuksista ja henkilöautoliikenteeseen liittyvien päätösten vaikutuksista. Vaikutusarviointeja on tarkoitus tehdä keväällä sekä kesällä ja niiden on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä 2021.

Lisäksi on tarkoitus selvittää, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.

Syksyllä luvassa saattaa olla lisää toimia

Suunnitelman kolmas eli viimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä hallitus arvioi, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista.

Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä ratkaisuiden oikeudenmukaisuus.

– Kun meillä on näkymä ensi syksynä siihen, jääkö jokin osuus uupumaan, keskustellaan siitä, onko heti valmisteltava kansallinen päästökaupparatkaisu, johon jossain mittakaavassa turvaudutaan. Se on toinen vaihtoehto veronkorotuksille, Harakka sanoo.

"Polttoaineveron korotusta ei pidetä nyt esillä"

Yhtenä kuumana perunana on ollut polttoaineveron korottaminen. Etenkin keskusta on vastustanut sitä kiivaasti. Tiekartan julkistamisen jälkeen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi tiedotteessa olevansa tyytyväinen. Tiekartassa esiteltyyn keinovalikoimaan ei kuulu polttoaineveron korottaminen.

– Keskusta ei hyväksy uusia polttoaineveron korotuksia tällä vaalikaudella. Hallitusohjelman mukaiset korotukset on tehty eikä uusia tule, Kurvinen sanoo.

Harakka kommentoi asiaa sanomalla, että polttoaineveron korotus ei ole missään tapauksessa sellainen keino, jota pidetään nyt esillä.

Mikkonen ei ota kantaa polttoaineveron korottamiseen

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei ota suoraan kantaa siihen, voidaanko tavoitteisiin päästä ilman polttoaineveron korottamista. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että fossiilisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan, sillä niistä yritetään päästä kokonaan irti.

Siksi onkin hänen mukaansa tärkeää, että myös oikeudenmukaisuuden aspekti pienituloisille on mukana. Liikkumisen kulut eivät saa nousta kohtuuttomaksi. Mikkosen mukaan ensimmäisessä vaiheessa on mukana muun muassa konversiotuki, jolla bensa-auton voi muuttaa esimerkiksi kaasukäyttöiseksi.

– Se laajentuu nyt myös pakettiautoille, ja sitten meillä on esimerkiksi romutuspalkkiokampanja parhaillaan menossa, Mikkonen luettelee.

Hänen mukaansa myös päästökauppapäätöksen yhteyteen valmistellaan kompensaatiomallia.

Kommentoi