"Aika paljo näkyy noutajan luonnetta mut melkone adhd."
"Ehkä vähän adhd, mutta kiltti ja luulee olevansa joku syli puudeli."
"Mulla on pitkään ollut haaveena oma adhd jack russeli."
Facebookin koiraryhmissä, joista sitaatit on sellaisinaan poimittu, moni kuvailee koiran luonnetta ihmismaailmasta tutulla kirjainyhdistelmällä. Koira koheltaa ja sählää, ehkä kuljeskelee ympäriinsä häntä vispaten tai kieli suupielestä roikkuen. Edes ihmisen adhd ei välttämättä oireile jatkuvana sähellyksenä, mutta adhd:sta on muodostunut tapa kuvailla yliaktiivista käyttäytymistä.
Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on oireyhtymä, jossa aivojen tiettyjen hermoverkkojen kehitys on häiriintynyt. Diagnoosin saaminen voi kestää kauan, ja hoito pitää miettiä tapauskohtaisesti.
Jokainen on nähnyt ylivilkkaita koiria, mutta onko kyse adhd:sta?
Koirien ja ihmisten mielenterveydellä on samoja taustatekijöitä
Yliaktiivisten koirien verenkuva on erilainen kuin tavallisesti käyttäytyvien koirien, havaitsi Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professorin Hannes Lohen tutkimusryhmä vuonna 2016.
– Alustavien tuloksien mukaan vaikuttaa siltä, että koirien hyperaktiivisuus, impulsiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys on melko samankaltainen kuin ihmisten adhd, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää, sanoo tutkimusryhmän jäsen, tutkijatohtori Milla Salonen.
Lisätutkimuksiin tarvitaan esimerkiksi aivokuvantamista.
Vaikuttaa siltä, että ylivilkkailla koirilla on aineenvaihdunnassaan samanlaisia muutoksia kuin adhd-ihmisilläkin. Havaittiin myös, että suolistoterveydellä voi olla vaikutusta koiran ylivilkkauteen. Samankaltaisia löydöksiä on tehty ihmistenkin suhteen.
Lisäksi tutkimusryhmä on huomannut, että koirien pelon taustalla on samanlaisia biologisia tekijöitä kuin ihmisten mielenterveysongelmien.
Koirilla ja ihmisillä on siis ainakin joidenkin mielenterveyden tilojen taustoissa samaa.
Riittävä liikunta auttaa moneen
Eläinten käyttäytymistieteen dosentti, tutkija ja koirien käyttäytymistä testaavaa SmartDog-yritystä vetävä Katriina Tiira vahvistaa, että koirien omistajat usein selittävät lemmikkiensä käytöstä adhd:lla. Se on yleisin “diagnoosi”. Toiseksi yleisin, mutta kuitenkin harvinainen, on autistinen.
– Siinä saattaa joskus olla totuuden siementä, mutta siihenhän meillä ei ole faktatietoa, voiko koira olla autisti – todennäköisesti kyllä.
Tiira kertoo, että erään koiran hyvin oudolle käytökselle hän ei löytänyt muita selityksiä kuin että koira oli psykoottinen ja skitsofreeninen.
Ennen lääketieteellisen syyn etsimistä ylivilkkaan koiran omistajan kannattaa kuitenkin tarkistaa, miten hän itse on käsitellyt koiraansa, Tiira sanoo. Epäjohdonmukainen koiran kohtelu tai liian vähäinen liikunta ja aktivointi voivat oireilla häiritsevänä sähläämisenä tai käytösongelmina.
– Esimerkiksi aktiivinen palvelus- tai metsästyskoira ei useinkaan saa riittävästi aktivointia hihnalenkillä, joka saattaa sitä paitsi vain stressata koiraa lisää.
Jos kaikki keinot on käytetty, mutta koira ei silti pysty rauhoittumaan tai keskittymään, kannattaa lähteä käytösongelmiin erikoistuneen eläinlääkärin puheille, Tiira sanoo.
Koirien käytösongelmiin perehtyneitä eläinlääkäreitä on Suomessa vain kourallinen.
Pelkoa ei tunnisteta
Koiran pelko puolestaan on huonosti tunnistettu oire, Tiira kertoo.
– Ajatellaan, että koira on kiltti, kun se ei uskalla tehdä mitään. Sanotaan, että koira on ujo tai varautunut. Pelkoa katsotaan sormien läpi, jos koira ei ilmaise sitä aggressiolla. Koira voi pelätä paljonkin, mutta se vain passivoituu, mikä ei useinkaan häiritse omistajaa.
Moni pelkäävä koira on Tiiran mukaan jalostusvalintojen tulos. Kun koiria jalostetaan pelkän ulkonäön perusteella, joidenkin geenien vaikutus käytökseen saattaa jäädä huomiotta.
Tiira toivoo, että ihmiset eläytyisivät koiran asemaan miettimällä, miltä tuntuu olla kauhuissaan monta kertaa päivässä.
– Se voisi johtaa parempiin jalostusvalintoihin.
Hachiko olisi ehkä kaivannut liikuntaa ja haisteluterapiaa
Koirien käytösongelmista puhutaan paljon, mutta mielenterveysongelmiksi niitä on alettu nimetä vasta viime aikoina. Mielenterveysongelma on termi, joka ehkä auttaisi ihmistä asettumaan koiran asemaan, Tiira arvelee. Myös Milla Salonen näkee, että käyttäytymisongelma on ihmislähtöinen termi.
– Käyttäytymisongelma on ihmisen ongelma. Esimerkiksi haukkuminen on koiralle aivan normaalia toimintaa.
Koirille ei ole olemassa samanlaista maailmanlaajuisesti hyväksyttyä mielenterveysdiagnostiikkaa kuin ihmisille. Tiiran tietojen mukaan Suomessa muutama koira on kuitenkin saanut masennusdiagnoosin.
Varsinaisen masennuksen olemassaolo koirilla on epävarmaa, mutta suru ja kaipaus tunnetaan. Koira voi jäädä esimerkiksi suremaan menetettyä koiraystäväänsä tai omistajaansa. Maailmalla tunnettu esimerkki tästä on japanilainen akita Hachiko, joka odotti aivoverenvuotoon kuollutta omistajaansa töistä yhdeksän vuotta.
Hachiko on sittemmin saanut Tokioon oman patsaan, mutta eläessään se olisi hyötynyt siitä mistä koirat aina: liikunnasta ja haistelusta, joka rentouttaa koiran mieltä.
– Muiden koirien hajut ovat koirille tosi tärkeitä, Tiira sanoo.