Upin tutkija nostaa Niinistön puheesta kyberturvallisuuden, puhetaidon kouluttaja kiinnitti huomionsa kiitoksella aloittamiseen

Tutkija Pesu pitää huomionarvoisena, että Niinistö ei mitenkään suoraan siunannut hallituksen toimintaa al-Hol-asiassa, joskaan presidentti ei sitä suoraan kritisoinutkaan. AFP / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Iiro-Matti Nieminen / STT

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa kyberturvallisuuden nostaminen esille oli huomionarvoista, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Pesun mukaan se, että Niinistö nosti puheeseen juuri kyberturvallisuuden monien mahdollisten teemojen joukosta, oli presidentiltä selvä valinta ja myös viesti.

– Tutkijoilla on aika vahva näkemys, että kyberpuolessa on vielä kehitettävää, joten se oli tarvittava ja hyvä nosto, Pesu sanoo STT:lle.

Kyberhyökkäykset olivat loppuvuoden aikana näkyvästi esillä etenkin eduskuntaan kohdistuneen kyberiskun sekä Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron vuoksi.

Niinistön mielestä sana "tietomurto" antaa liian harmittoman vaikutelman kummassakin tapauksessa. Hän itse puhui kyberhyökkäyksistä. Ne ovat presidentin mukaan hyökkäyksiä yksilöitä ja koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan.

– Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin, Niinistö sanoi.

Pesun mukaan mielenkiintoista oli Niinistön maininta siitä, että turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten puitteiden tulee olla ajan tasalla. Tämän Pesu arvelee viittaavan lainsäädäntöön.

– Viranomaistoiminta tietysti pohjaa lakiin, ja pitkälti kysymys on siitä, millaisia mahdollisuuksia viranomaisilla on turvallisuusuhkien torjumiseksi. Selvästi (Niinistön) näkemys on, että siltäkin osalta meillä ehkä toimintamallit ja lainsäädäntö vaatisivat jotakin päivitystä, Pesu arvioi.

Al-Hol-asiassa vakavia turvallisuusnäkökohtia

Niinistö puhui myös "eräänlaisesta sivistysvaltion dilemmasta". Niinistön mukaan kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan turvaamaan muita.

– Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle? Niinistö sanoi.

Pesun mukaan kyse oli ilmiselvästi al-Holin tapauksesta, vaikka Niinistö ei siihen suoraan viitannutkaan.

– Hän toisti viime vuoden kantojaan siitä, että Suomi ei saa ainakaan olla lepsumpi kuin verrokkimaat, mitä tulee toimenpiteisiin.

Pesu pitää huomionarvoisena, että Niinistö ei mitenkään suoraan siunannut hallituksen toimintaa al-Hol-asiassa, joskaan presidentti ei sitä suoraan kritisoinutkaan.

Niinistö myös huomautti, että koko yhteiskunnan turvallisuuden ja yksilön oikeuksien puntaroinnissa on toistaiseksi päädytty Euroopassa kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Pesun mukaan on tiedossa, että Suomen linja on ollut hieman erilainen verrattuna muihin Pohjoismaihin tai suurimpaan osaan Euroopan maista.

– En tiedä, voiko sitä tulkita epäsuoraksi kritiikiksi, mutta ainakin sen pystyi tulkitsemaan niin, että presidentti selvästi näkee, että tässä asiassa on vakavia turvallisuusdimensioita, jotka pitää ottaa huomioon tulevissa päätöksissä, Pesu arvioi.

Puheeseen "sivistysvaltion dilemmasta" sisältyy Pesun mukaan viesti siitä, että al-Hol-asiassa ei välttämättä ole yhtä oikeaa tapaa toimia, ja että asia on aika kimurantti.

Kansainvälistä politiikkaa esillä niukasti

Pesun mukaan Niinistön uudenvuodenpuhe erosi aiempien vuosien puheista siinä, että varsinaista kansainvälisen politiikan analyysiä oli tänä vuonna vähän. Niinistö ei puhunut esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleista eikä luonut katsausta siihen, mitä alkava vuosi voi tuoda tullessaan.

– Varmaankin siellä Linnassa katsottiin, että nyt on syytä keskittyä tähän koronateemaan ja juuri yksilön näkökulmasta, että miten siitä selvitään.

Pesun mielestä oli odotettua, että koronateema hallitsee presidentin uudenvuodenpuhetta.

– Oli aika vahva viesti, että yksilön valinnoilla on vaikutusta siihen, miten tätä pandemiaa torjutaan.

Aloittaminen kiitoksella oli puhetaidon kouluttajan mielestä hyvä ratkaisu

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli sävyltään tavanomaista vakavampi ja tyyliltään hillitympi, arvioi puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Mustakallion mukaan vakavahko sävy oli seurausta käsitellyistä teemoista. Koronapandemian vuoksi puhe sisälsi muutoksen pohdiskelua, minkä lisäksi puheen toisena kantavana teemana oli turvallisuus.

– Nämä saivat aikaan sen, että sävy oli hieman tavallista vakavampi. Niinistöllä on saattanut ollut tapana hieman leikitellä sanoilla tai käyttää omalaatuisia ilmauksia. Tässä niitä oli vähemmän, Mustakallio arvioi STT:lle.

– Tämä oli selvästi ladattua asiatekstiä, hyvin selkeäsanaista ja kohtikäypää kyllä.

Mustakallio ei kuitenkaan näe, että Niinistön tyyli olisi erityisesti muuttunut vuosien varrella. Tuoreimmassakin puheessa Niinistö korosti yksilön vastuuta yhteisistä asioista huolehtimisesta. Mustakallio vertaa tätä presidentin ensimmäiseen uudenvuodenpuheeseen vuodelta 2013, jolloin Niinistö otti kantaa sen puolesta, ettei Suomen tulisi olla oleskeluyhteiskunta.

– Hän rohkaisee siihen, että ihmiset ottaisivat vastuuta itsestään, mutta ennen kaikkea toisistaan. Sanoma on, että yhdessä tästä selvitään.

Mukana tuttu keino Elisabet II:n koronapuheesta

Erityisen ilahduttavaa puheessa oli Mustakallion mukaan se, että Niinistö aloitti kiitoksella.

Mustakallio pitää tätä perusteltuna ratkaisuna, sillä muiden poliitikkojen ja viranomaisten ohella Niinistö on pitkin päättynyttä vuotta joutunut muistuttamaan itse kutakin itsekurin tarpeesta koronan vastaisessa taistelussa.

– Kun Suomi on pärjännyt varsin hyvin verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, se on kohtuullista ja perusteltua, että Niinistö osoittaa kiitokset kaikille ja erityisesti hoitohenkilökunnalle, Mustakallio sanoo.

– Tässähän teki itse asiassa ihan samalla tavalla esimerkiksi Britannian kuningatar, joka huhtikuussa aloitti kuuluisan koronapuheensa myös kiitoksilla.

kainaloksi presidentin uudenvuodenpuhetta käsittelevään juttuun, toimii myös itsenäisesti

Kommentoi