Koronarajoitukset tulisi ottaa käyttöön ennakoivasti, sanoo STM:n osastopäällikkö – "Tauti on luonteeltaan sellainen, että nämä tilanteet ovat nopeasti muuttuvia"

Pääkaupunkiseudulle valmisteilla oleviin entistä järeämpiin koronatoimiin kuuluu muun muassa Helsingin kaupungin palvelutilojen sulkeminen. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg / STT

Alueiden on ryhdyttävä toimiin koronaepidemian pysäyttämiseksi, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Satu Koskela. Rajoitus- ja lisätoimiin tulisi ryhtyä mieluummin ennenaikaisesti kuin hetkeäkään liian myöhään.

Tarkoituksena on, että alueet palaisivat takaisin epidemian perustasolle. Toimenpiteisiin tulisi ryhtyä ihanteellisesti jo ennen koronaepidemian leviämisvaiheeseen siirtymistä, jotta toimista saadaan kaikki hyöty irti.

– Nyt me ymmärrämme, että tauti on luonteeltaan sellainen, että nämä tilanteet ovat nopeasti muuttuvia.

Toimivalta on alueellisilla viranomaisilla tartuntatautilain puitteissa. STM kuitenkin antoi leviämisvaiheeseen siirtyneelle Uudellemaalle suoran ohjauskirjeen, jossa ohjeistukset ja suositukset toimitettiin suoraan maakunnan viranomaisille, väestölle, toiminnanharjoittajille sekä opetuksen järjestäjille. Perusteluna olivat epidemian hillitsemisen vaatimat määrätietoiset toimet ja yhteinen vastuunkanto.

Muita maakuntia STM kehottaa ottamaan ohjeistukset huomioon ennakoivasti, eivätkä ne ole saaneet suoraa ohjauskirjettä ministeriöstä.

– Se (ohjauskirje) pitää aika vahvana viestinä ottaa. Totta kai voidaan tällaista ohjausta antaa muillekin alueille, jos tämä ei riitä, Koskela sanoo.

Alueilla tehty jo toimenpiteitä

STM on tällä viikolla keskustellut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevien alueiden kanssa niiden koronatilanteesta ja -rajoituksista. Keskustelujen pääpaino on ollut tarvittavissa uusissa lisätoimissa epidemian leviämisen ehkäisemiseksi.

– Kun puhutaan jopa siitä, tuleeko valmiuslaki jossain kohdin käyttöön niin halutaan varmistaa, että kaikki nämä normaalit lainsäädännön mahdollistamat toimenpiteet ihan oikeasti on käytetty, Koskela sanoo.

Viime päivien aikana yhä useampi alue on ilmoittanut olevansa epidemian kiihtymisvaiheessa. Tuoreimmat lisäykset ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso, jotka kertoivat siirtymisestään kiihtymisvaiheeseen eilen illalla ja keskiviikkoaamuna. Pohjois-Pohjanmaa ei siksi ole ollut mukana ministeri Kiurun johtamissa keskusteluissa. Oulun kaupunki tiedotti kuitenkin jo tänään uusista rajoitussuosituksista.

Leviämisvaihe Uudenmaalla ja Päijät-Hämeessä

Leviämisvaiheessa on kaksi aluetta. Keskiviikkona Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kertoi siirtyneensä epidemian leviämisvaiheeseen. Samoin pääkaupunkiseudun lisäksi leviämisvaihe todettiin koko Uudellamaalla.

Kiihtymisvaihe on käynnissä manner-Suomessa myös Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Lisäksi kiihtymisvaiheessa ollaan joissakin yksittäisissä kaupungeissa muuten epidemian perustasolla olevissa sairaanhoitopiireissä.

THL:n mukaan epidemian leviämisvaiheessa tartunnat leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin ja sairaala- sekä tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti. Kiihtymisvaiheessa paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja esiintyy ajoittain, ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.

Perustasolla kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni. Suomi oli epidemian perustasolla keskikesällä 2020.

Kommentoi