Koronatilanne voi lisätä kaamosoireilua – etelään luvassa "jatkuva marraskuu"

Vaikka etelämpänä ei ole varsinaista kaamosta, on tutkijan mukaan mahdollista, että siellä kärsitään kaamosoireilusta jopa enemmän kuin Lapissa. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Koronatilanne voi lisätä tai pahentaa suomalaisten kaamosoireilua tänä vuonna, arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

– Tiettyjä kaamosoireilulta suojaavia tekijöitä rajoitetaan tällä hetkellä. On etätöitä, vähemmän sosiaalisia kontakteja, ja esimerkiksi ryhmäliikunnat saattavat olla tauolla, tai niihin ei uskalleta mennä. Näen suurena riskinä sen, jos ihmiset eivät jaksa ylläpitää aktiivista elämäntapaa, Ruuhela sanoo.

Ruuhela suosittelee nyt vaalimaan sosiaalisia kontakteja vaikkapa etänä ja liikkumaan ulkona valoisaan aikaan mahdollisuuksien mukaan.

Kaamoksella tarkoitetaan aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu vain napapiirin pohjoispuolella. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kauemmin kaamos kestää: lyhimmillään muutamia päiviä ja pisimmillään lähes kaksi kuukautta.

Kun kaamos-sanaa käytetään löyhemmin, puhutaan yleisesti pimeästä vuodenajasta. Vaikka etelämpänä ei ole varsinaista kaamosta, Ruuhelan mukaan on mahdollista, että siellä kärsitään kaamosoireilusta jopa enemmän kuin Lapissa.

– Koska Lapissa on lunta, kaamos ei siellä välttämättä tunnu kovin pahalta. Tuore lumi heijastaa jopa 80–90 prosenttia valosta. Moni kokee talven pahimmaksi osaksi nimenomaan harmaan, lumettoman ajan. Kun on lunta maassa, ihmiset jaksavat Etelä-Suomessakin paremmin.

Ruuhela kertoo, että pitkien ennusteiden mukaan tämän vuoden marras- ja joulukuu sekä tuleva tammikuu ovat Suomessa vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpiä. Toteutuessaan ennusteet tarkoittaisivat suuressa osassa Suomea vähälumista ja pimeää talvea.

Univaikeuksia ja makeannälkää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan varsinaista kaamosmasennusta sairastaa Suomessa noin prosentti väestöstä. Kuitenkin jopa 85 prosenttia aikuisista huomaa valoisan ajan lyhenemisen vaikuttavan käyttäytymiseensä ja mielialaansa.

Yleisimpiä kaamosoireita ovat toimeliaisuuden hiipuminen, sosiaalisuuden väheneminen, mielialan lasku tai ärtyneisyys, ruokahalun kasvu ja makeannälkä etenkin iltaisin, painon nousu sekä univaikeudet. Käytännössä univaikeudet voivat tarkoittaa esimerkiksi ylipitkää mutta virkistämätöntä tai katkonaista unta.

– Joka neljäs aikuinen kokee oireensa ongelmaksi. Vakavia kaamosoireita on 2,5 prosentilla aikuisista, ja pahimmillaan ne ovat osa kaamosmasennusta. Kaamosmasennus on sekoitus kaamosoireita ja masennusoireita, Partonen sanoo.

Partosen mukaan kaamosoireilun erottaa varsinaisesta kaamosmasennuksesta se, että kaamosoireista ei seuraa toimintakyvyn laskua. Ihminen pystyy edelleen toimimaan vapaa-ajalla, työssä, opiskeluissa ja muissa velvoitteissa. Jos oireet ovat vakavia ja lamaavat toimintakykyä, on syytä hakea apua.

Ilmatieteen laitoksen Ruuhela kertoo, että kaamosoireilu voi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset muun muassa sairauslomien kautta.

– Yhteiskunnan kannalta on erityisen merkittävää, että kaamosoireilu on myös työikäisten ongelma. Kaamosoireilu alkaa lisääntyä nuorilla aikuisilla ja pahenee iän myötä.

Pysyvä lumipeite saadaan entistä myöhemmin

Suomen talvet ovat muuttuneet vähälumisemmiksi, ja pysyvä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Nämä ovat ilmastonmuutoksen seurausta. On todennäköistä, että myös kaamosoireilu hankaloituu entisestään tulevina vuosikymmeninä, sanoo Ruuhela.

Pysyvän lumipeitteen tulo on Ruuhelan mukaan viivästynyt maan keskiosissa 3–4 päivää vuosikymmenessä.

– Tämä voi kuulostaa vähältä, mutta ei ole sitä, kun otetaan huomioon vielä vuosien välinen luontainen vaihtelu. Ilmatieteen laitoksella on ollut jopa vaikeuksia määrittää termistä talvea parina vuonna, kun lämpötila ei ole pysynyt pidempää jaksoa nollan alapuolella.

Suomen eteläosissa tulevaisuuden keskitalvet muistuttavat Ruuhelan mukaan jatkuvaa marraskuuta, eli ne ovat nykyistä useammin pimeitä, sateisia ja lumettomia.

Kommentoi