Lentoreittejä ei ole harkittu keskeytettävän, vaikka Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten joukosta on löydetty koronaryppäitä

Skopjesta lensi Suomeen loppukesän aikana kymmeniä koronatartunnan saanutta ihmistä. Roni Lehti / LEHTIKUVA

Saara-Miira Kokkonen, Anniina Luotonen / STT

Suomeen saapuvia lentoreittejä ei ole harkittu keskeytettävän Skopjen-lentojen keskeyttämisen jälkeen, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Traficom voi keskeyttää tietyn lentoreitin, jos terveysviranomaiset arvioivat sen tarpeelliseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Näin tehtiin elokuussa, kun Traficom keskeytti lentoyhteyden Pohjois-Makedonian Skopjen ja Turun välillä kahdeksi viikoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion perusteella. Skopjesta lensi Suomeen loppukesän aikana kymmeniä koronatartunnan saanutta ihmistä.

Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki kertoo STT:lle, ettei tällaisia arvioita ole nostettu esiin Skopjen-lentojen keskeytyksen jälkeen.

– Ei ole ollut keskusteluissa, että (mikään) lentoreitti tulisi keskeyttää, Saarimäki sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi torstaina, että arviolta kahdeksan prosenttia todetuista tartunnoista on syksyllä tullut ulkomailta.

"Emme voi pitää ukrainalaisten lähtötestausta luotettavana"

Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten joukosta on löytynyt viime aikoina koronan tartuntaryppäitä.

Viimeksi kuluneen viikon aikana Etelä-Savossa Pieksämäellä todettiin yhteensä 70 koronatartuntaa taimitarhalla, jossa suurin osa työntekijöistä on Puolasta ja Ukrainasta.

Kainuussa Sotkamon Vuokatissa sen sijaan on todettu kahden viikon aikana 11 tartuntaa ukrainalaisurheilijoiden joukosta. Ukrainalaisryhmien tulo Vuokattiin on keskeytetty varotoimena.

Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari epäili torstaina, että lähtömaan testaus oli tekemättä asianmukaisesti. Maahan saapuneilta edellytettiin 72 tuntia ennen matkaa otettu puhdas testitulos.

– Emme tämän tiedon valossa voi pitää ukrainalaisten lähtötestausta luotettavana, Koukkari sanoi tiedotteessa.

Lentokentän koronatestiin suostuminen on vapaaehtoista

Suomeen saapuvilta ulkomaisilta matkustajilta ei vielä vaadita todistusta negatiivisesta koronatestituloksesta, joka vapauttaisi karanteenista. Suomeen matkustamista helpottava lakiluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö kertoo, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla testataan matkustajat lentokoneista, jotka tulevat THL:n määrittelemistä riskimaista. Helsinki-Vantaan torjuntatoimenpiteistä vastaa Vantaan kaupunki.

Testiin suostuminen on kuitenkin vapaaehtoista, eikä testiin voida velvoittaa ketään.

– Olemme saaneet 90 prosenttia matkustajista suostumaan testiin, Aronkytö sanoo.

Testattujen lisäksi lähes kaikki Suomeen saapuvat lentomatkustajat ohjataan myös omaehtoiseen karanteeniin.

Lentoasemalla on myös terveysneuvontaa, ja testeihin ohjataan ne matkustajat, joilla on koronaoireita tai jotka kokevat olevansa altistuneita.

Aronkytö lisää, että liikennettä ulkomailta tulee myös satamista ja maan rajoilla.

Kevät opetti yrittäjiä etsimään työntekijöitä laajemmin

Koronakevät opetti kausityöntekijöistä riippuvaisille yrittäjille, että työvoimaa on varauduttava hankkimaan useammasta kuin yhdestä maasta.

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että maatalouden ja puutarha-alan yritykset etsivät vaihtoehtoisia rekrytointikanavia ensi kevättä ja kesää varten.

Ukrainasta ja Thaimaasta sekä vähemmässä määrin myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä aiemmin palkattuja työntekijöitä saatetaan hänen mukaansa nyt korvata EU-maiden kansalaisilla ja suomalaisilla. Yritysten on varauduttava etsimään työntekijöitä joustavammin rajaliikenteen rajoitusten mukaan.

– Kyllä Siperia opettaa. Jos tässä vielä toinen koronakesä on tulossa, olen varma, että yritykset etsivät vaihtoehtoisia malleja. Riippuvuutta yhdestä työvoiman lähteestä on vähennettävä, Sorainen ministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksiköstä kertoo.

Riskiryhmiä yritetään informoida paremmin

Puutarhataloudessa suomalaisten rekrytointi onnistui menneenä kesänä Soraisen mukaan lopulta hyvin. Tämä on yleistuntuma, sillä tilastoja määristä ei ministeriössä ole.

Myös Suomessa jo valmiiksi olleista kansainvälisistä opiskelijoista ja turvapaikanhakijoista saatiin kaivattua työvoimaa.

Korona on tuonut näkyväksi myös työntekijöiden heikkoa kohtelua. Työ- ja elinkeinoministeriö heräsi keväällä siihen, että pandemian myötä työntekijöitä on painostettu suostumaan heikompiin työehtoihin.

– Opetuksena on, että pitää entistä enemmän panostaa siihen, että oikeita tietoja saadaan menemään läpi riskiryhmissä oleville ihmisille. Jotta he eivät jää sen tiedon varaan, jota hyväksikäyttävä työnantaja haluaa heille esimerkiksi kertoa.

Riittäviä resursseja tiedottamiseen ei Soraisen mukaan ole.

– Keskeinen katvealue on ihmisten tavoittamisessa. Kohtaamisia viranomaisten ja auttavien tahojen kanssa pitäisi olla enemmän.

Kommentoi