Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mukaan hallituksen ideologia näkyy ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja uhkaa jättää tärkeitä asioita paitsioon

Perussuomalaisten Tom Packalén sanoi, että selonteon sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Hän piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnan lähetekeskustelussa. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näkyy hallituksen ideologia, joka uhkaa jättää varjoonsa tärkeämpiä asioita.

Selonteon esitteli eduskunnalle keskiviikkona ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Hallitus on valmistellut selontekoa yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Myös eduskunnan parlamentaarista ryhmää on kuultu.

Perussuomalaisten Tom Packalén sanoi, että selonteon sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Hän piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnan lähetekeskustelussa.

– Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen, Packalén sanoi.

Hänen mukaansa sisällön arvopainotukset ovat perinteisistä linjauksista huolimatta huomattavan erilaiset kuin vuoden 2016 selonteossa.

Packalén sanoi, että selonteko ei ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana.

– Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, hän sanoi.

Packalénin mukaan EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia.

Packalén sanoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

"Ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa"

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt Päivi Räsänen sanoo, että selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda.

– Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon, hän sanoo.

Räsänen sanoo, että terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion.

– Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja, ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan.

Kristillisdemokraattien mukaan viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojen ytimeen.

– Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

Erityisesti Räsänen kritisoi sitä, että Valko-Venäjän tilannetta ei käsitellä selonteossa lainkaan.

– Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta, hän sanoi.

"EU ei voi olla vain virasto, vaan sen on oltava yhteisö"

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ilkka Kanerva puolestaan painotti, että Suomen länsi-integraatio on perustavanlaatuinen arvovalinta eikä sen suhteen pidä jäädä mitään epäselvyyksiä.

Kanervan mukaan ei ole perustelua asettaa mitään perälautaa Ruotsi-yhteistyölle.

– On ehkä aihetta pitkällä tähtäimellä fundeerata valtiosopimustasoista järjestelyä kriisiajan varalle, sillä tosipaikan tullessa ei enää neuvotella ja diskuteerata, Kanerva sanoo.

Kokoomuksen ryhmän mukaan Suomen on tehtävä nykyistä päämäärätietoisemmin työtä unionin toimintakyvyn eteen.

– EU ei voi olla vain virasto, vaan sen on oltava yhteisö, joka edistää yhteisiä arvojamme ja intressejämme, Kanerva sanoo.

Kanerva toisti kokoomuksen kannan sotilasliitto Naton turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Kanerva sanoo, että Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja jäsenyysmahdollisuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Kanerva lisää, että Suomen on tärkeä tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Natosta riippumatta.

"Murjottajan selonteko"

SDP:n Mika Kari kuvaili eduskunnassa, että selonteko on sävyltään mollivoittoinen. Hänen mukaan se on murjottajan selonteko. Kari lisäsi, että uhkia ei pidä ottaa annettuina tai tulevaisuutta ennustavana tekijänä, sillä niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vastasi Karille, että kyseessä on realistin selonteko.

–  Valitettavasti tilanne on aika mollivoittoinen, hän sanoi.

Myös EU:n rooli nousi useissa puheenvuoroissa esille. Ulkoministeri Haavisto sanoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että Euroopan pitäisi vastata enemmän omasta puolustuksestaan ja kehittää sitä Euroopan unionin puitteissa.

Salissa kysyttiin myös sitä, miten aiotaan hyötyä siitä, että Joe Biden on nousemassa Yhdysvaltain presidentiksi.

– Uskon, että kysymykset jotka ovat meille tärkeitä – ilmasto, ihmisoikeudet ja seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja muut, että niissä saadaan uudenlaista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Tämä hetki varmasti käytetään, Haavisto sanoi.

Selonteko on myös viesti ulkovalloille

Hallituksen 50-sivuinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin lokakuun lopussa. Selonteossa ei ollut suuria yllätyksiä, eikä se ole aiheuttanut runsaasti keskustelua. Eduskunnan lähetekeskustelussa monista asioista oltiinkin yhtä mieltä.

Hallitus arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta. Hallitus toteaa, että sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.

Vajaa 50-sivuinen selonteko ohjaa käytännön ulkopolitiikkaa. Samalla se on viesti ulkovalloille siitä, miten Suomi maailmanpolitiikan tilanteen ja asemoitumisensa hahmottaa. Vastaava asiakirja tehdään kerran hallituskaudessa.

Jo neljä vuotta sitten huomio kiinnittyi Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikentymiseen. Venäjä oli vallannut Krimin ja synnyttänyt konfliktin Itä-Ukrainassa kahta vuotta aiemmin.

Suomi joutui tuolloin toteamaan, ettei sotilaallista voimankäyttöä sitä vastaan voida sulkea pois.

Edelleen hallitus toteaa, että Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava.

– Suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen ovat kiristäneet kansainvälistä tilannetta, selonteossa todetaan.

Suomen lähialueilla jännitteitä on hallituksen mukaan lisännyt muun muassa vaikuttamiskeinojen kehittyminen. Kielteisen kehityksen arvioidaan kestävän pitkään.

– Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa.

Maan kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön on madaltunut, mikä hallituksen mukaan näkyy Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa.

– Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

Kommentoi