Vuosaaren palkkamurhan oikeudenkäynnissä kuullaan loppulausunnot

Vuonna 2003 tapahtuneesta murhasta syytetään huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota (kuvassa) ja United Brotherhoodin entistä johtohahmoa Keijo Vilhusta. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Vuosaaren palkkamurhan oikeudenkäynnissä kuullaan tänään asianosaisten loppulausunnot. Vuonna 2003 tapahtuneesta murhasta syytetään huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja United Brotherhoodin entistä johtohahmoa Keijo Vilhusta.

Syyttäjien mukaan Aarniolla oli etukäteen yksityiskohtaista tietoa palkkamurhasta, mutta hän ei pyrkinyt estämään sitä. Vilhunen taas oli syyttäjän mukaan järjestelemässä murhaa. Molemmat kiistävät syyttäjän näkemyksen ja syytteet.

Palkkamurhasta elinkautisiin on aiemmin tuomittu neljä ihmistä. Kolmen suomalaismiehen katsottiin murhanneen rikollispiireissä vaikuttaneen ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsalin baari-illan jatkoilla vuosaarelaisasunnossa lokakuussa 2003. Ruotsalaismies tuomittiin yllytyksestä murhaan.

Oikeudenkäynnissä on kuultu tuomituista kahta. Suomalaistuomituista yksi on kuollut, ja ruotsalaismies kieltäytyi kuulemisessaan vastaamasta kysymyksiin. Todistajan penkille on marssitettu lisäksi muun muassa joukko suomalaisia ja ruotsalaisia poliiseja.

Aarnio: Korkeintaan yleistä huhun tasoista tietoa

Aarnion puolustus katsoo, ettei Aarniolla ollut mitään yksityiskohtaista tietoa, jonka perusteella hän olisi voinut estää henkirikoksen.

– Hänellä ei ollut sellaista asemaakaan, jonka perusteella hänen olisi näin pitänyt toimia, ei hän ollut ottanut tällaista suojelutehtävää itselleen, asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi.

Ünsal oli saanut aiempia uhkauksia Ruotsissa ja ollut todistajansuojeluohjelmassa, josta oli kuitenkin irtautunut. Aarnion kirjallisen vastauksen mukaan Helsingin poliisiinkin oli "mitä ilmeisimmin" kantautunut huhuja Ünsaliin kohdistuvasta uhasta, mutta niiden todenperäisyyttä ei pystytty varmistamaan.

Oikeudessa Aarnio kiisti jälleen, että hän olisi saanut Vilhuselta etukäteen tietoa henkirikoksesta. Aarnion mukaan asiasta oli liikkeellä korkeintaan "yleistä huhun tasoista tietoa".

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että aina kun tutkitaan "jäykempiä juttuja" eli törkeitä huumausainerikoksia, jengiläisiä ynnä muita, on aivan arkipäivää, että joku uhkaa jotain toista, Aarnio sanoi oikeudelle.

Aarnio myös kiistää, että Vilhunen tai kukaan muukaan olisi antanut hänelle tai jollekin toiselle huumepoliisille yksilöityjä tietoja henkirikoksen suunnittelusta tai tapahtumisesta.

Vilhunen: Väärä ilmianto kosto tietolähteenä toimimisesta

Vilhusen mukaan murhasta aiemmin tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä.

Vilhunen sanoi oikeudessa, että yksi murhasta aiemmin tuomituista miehistä olisi vaatinut häneltä kymmenientuhansien eurojen korvauksia vasikoinnista. Vilhusen mukaan rahoja oli yritetty periä myös hänen perheeltään.

Vilhunen kertoi päätyneensä aikanaan poliisin tietolähteeksi, koska hänen läheisensä sairastui vakavasti ja hän halusi siirron vankilaan lähemmäksi perhettään. Aarnio taasen kiistää, että asiassa olisi ollut jotain kaupankäyntiä.

Miehet olivat erimielisiä siitäkin, kuinka tiivistä heidän yhteydenpitonsa oli. Vilhusen mukaan hän tapasi Aarniota kasvokkain keskimäärin kaksi kertaa viikossa ja oli puhelimella yhteydessä tähän päivittäin. Aarnion mukaan taas tapaamisia oli ”erittäin harvoin".

Syyttäjät: Aarnio suhtautui murhaan hyväksyvästi

Tutkinta avattiin uudelleen Helsingin poliisilaitoksen tekemän tutkintapyynnön perusteella vuonna 2015, kun poliisille oli toimitettu uutta tietoa henkirikoksesta. Syyttäjien mukaan Aarnio sai tiedon Ünsaliin kohdistuvasta henkirikosuhasta kesällä 2003 ja ilmoitti sen Ruotsin poliisille. Sen jälkeen Aarnio sai lisää ja täsmentyvää tietoa suunnitelmasta houkutella Ünsal Suomeen murhattavaksi, sekä tietoja murhan suunnittelijoista, tekijöistä ja tekoajasta sekä -paikasta Suomessa, syytteessä sanotaan.

Sen sijaan, että Aarnio olisi yrittänyt estää henkirikoksen, hän syyttäjien mukaan piti tiedot itsellään ja toimillaan pikemminkin myötävaikutti murhaan.

– Toimillaan Aarnio ei ole edes pyrkinyt käytössään olevilla keinoilla murhan estämiseen, vaan hän on suhtautunut siihen hyväksyvästi ja antanut sen tapahtua, syytteessä katsotaan.

Aarniolla ja Vilhusella on yhteistä rikoshistoriaa, jonka vuoksi he istuvat parhaillaan vankilassa. Molemmat tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen niin sanotussa huumetynnyrijutussa.

Aarnio toimi Helsingin huumepoliisin päällikkönä vuodesta 1999 vuoteen 2013, jolloin hänet otettiin kiinni ja pidätettiin virasta.

Kommentoi