Kansan yhdistäminen on lähestulkoon mahdoton tehtävä Bidenille, arvioi tutkija

Biden korosti voitonpuheessaan yhtenäisyyden rakentamista ja sanoi aikovansa olla kaikkien yhdysvaltalaisten presidentti. AFP / LEHTIKUVA

Henrietta Nyberg, Saila Kiuttu / STT

Kansan yhdistäminen on lähestulkoon mahdoton tehtävä Yhdysvaltain tulevalle presidentille Joe Bidenille, arvioi väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.

– Vaikeudet ovat suuria varsinkin jos puhutaan demokraatti- ja republikaanikannattajien tuomisesta yhteen. Se juopa on vuosikymmenien aikana revennyt niin isoksi, että sen kurominen umpeen on varsin haasteellista, hän sanoo.

Biden korosti Suomen aikaa aamuyöllä pitämässään voitonpuheessaan yhtenäisyyden rakentamista ja sanoi aikovansa olla kaikkien yhdysvaltalaisten presidentti.

Kokon mukaan edes perinteiset amerikkalaiset arvot eivät ole samoja kuin mitä ne olivat ennen.

– Jos kylmän sodan aikana tai vielä vaikka 90-luvulla amerikkalaisilta kysyttiin, mitä vapaus merkitsee, kaikilta sai lähestulkoon samanlaisen vastauksen, mutta nyt jos kysyy samaa, vastaukset eriävät.

Demokraatti- ja republikaanikannattajat asuvat usein ihan omilla asuinalueillaan, ja osavaltiot ovat täysin jakautuneita.

– Demokraatit hallitsevat kaupunkeja ja republikaanit maaseutua ja demokraatit rannikkoja ja republikaanit keskilänttä, kulutetaan omaa mediaa, oli se sitten sähköistä tai printtimediaa. Kansakunta on kahdessa eri poterossa, ja poliittinen keskusta on kadonnut lähes kokonaan.

Kokon mukaan on vaikea nähdä, mikä olisi sellainen asia, joka toisi kansalaiset yhteen, kun edes koronapandemia ei ole sitä tehnyt.

– 200 000 ihmistä on kuollut Yhdysvalloissa koronaan, ja puolet porukasta ei halua tehdä asialle yhtään mitään, haluaa vain avata taloutta ja antaa jokaisen hoitaa itsensä.

Heiskanen: Puoluejärjestelmän lisäksi on useita muita toimijoita

Myös Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta ennustaa Bidenille kovaa työtä poliittisilta mielipiteiltään ja arvoiltaan jakautuneen kansan yhteenkuromisessa.

Heiskasen mukaan puheissa Yhdysvaltain kahtiajakautumisesta unohdetaan helposti se, että kahden leirin puoluejärjestelmän lisäksi maassa on useita toimijoita, jotka ajavat eteenpäin eri asioita. Asetelma on monimutkainen.

Bidenin haasteena on avata vuoropuhelu näiden ryhmien välille. Yhtenä keinona voisi Heiskasen mukaan olla yhteisen päämäärän luominen, sillä näin ihmiset voisivat samaistua samaan kohteeseen.

– Mutta toisaalta kun ei olla yhtä mieltä edes yhdysvaltalaisuuden luonteesta ja siitä, kenellä on oikeus päästä tai kuulua siihen, Heiskanen toteaa.

Puoluepolitiikan ohella jalansijaa ovat saaneet keskenään eri mieltä olevat aktivistiryhmät ja järjestöt, kuten valkoista nationalismia kannattavat ryhmät ja toisaalta esimerkiksi Black Lives Matter -liike. Ne ovat monin paikoin palauttaneet keskustelun perusasioihin ja niistä kiistelemiseen.

– Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on sellainen ikuisuuskysymys. Ja näistä asioista tullaan sitten ihan varmasti taistelemaan, Heiskanen sanoo.

Biden työskentelee puoluerajojen yli

Bidenin linjan voidaan olettaa olevan samankaltainen kuin Yhdysvaltain entisellä presidentillä Barack Obamalla, Heiskanen arvelee. Maailma on kuitenkin muuttunut Obaman presidenttikauden jälkeen.

– Kyllä siinä varmaan on paljon uudelleenarvottamista, Heiskanen arvelee Bidenin toimista.

Biden olisi esimerkiksi palauttamassa Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin. Lisäksi hän on häntä lähellä olevien lähteiden mukaan suunnitellut palauttavansa Yhdysvallat takaisin maailman terveysjärjestö WHO:n jäseneksi, helpottavansa rajoitusta Yhdysvaltoihin muslimimaista matkustamisesta ja ottavansa takaisin käyttöön Obaman vuonna 2012 aloittama Daca-ohjelma, joka on tarjonnut noin 700 000:lle lapsena maahan laittomasti tuodulle niin sanotulle unelmoijalle suojan karkotukselta sekä mahdollisuuden opiskella ja tehdä töitä laillisesti.

Heiskasen mukaan Bidenin etuna poliittisten kenttien yhdistämisessä on se, että hän on pitkän linjan poliitikko. Bidenilla on kertynyt uran varrella suhteita esimerkiksi niin sanottujen republikaaniloikkareiden kanssa. Ruohonjuuritason ongelmia puoluerajat ylittävä yhteistyö ei kuitenkaan poista.

– Kun hän tekee yhteistyötä republikaaniloikkareiden kanssa, yleensä heidän intressit sotii Bidenin oman puolueen vasemmistosiipeä vastaan, Heiskanen sanoo.

Ratkaisevin asia poliittisten valtasuhteiden kannalta on se, millaiseksi Yhdysvaltain senaatti muodostuu. Senaatin voimasuhteet määrittävät pitkälti sen, millaisia aloitteita demokraatit voivat saada kongressista läpi.

Trumpismi ei ole ohi

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump sai vaaleissa paljon kannatusta, vaikka hänen kauttaan presidenttinä ovat värittäneet esimerkiksi virkarikossyyte, kohu verojenmaksusta ja hänen tapansa hoitaa koronaviruspandemiaa. Bidenin haasteena on rakentaa siltoja kannattajajoukkojen välille.

Heiskasen mukaan Yhdysvaltain tilanteessa ei ole nyt kyse pelkästä puoluepolitiikasta, vaan siellä korostuu myös niin sanottujen tavallisten ihmisten arki. Vallanvaihto ei ole vielä ohi, ja esimerkiksi Trumpin poliittiset kannattajat saattavat vielä aktivoitua.

Politiikkaa on etenkin Trumpin kaudella tehty myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa myös kansalaiset ovat voineet ottaa kantaa ja kommentoida kulloinkin pinnalla olevia asioita.

Heiskasen mukaan Trump on ollut epätyypillinen presidentti, joka ei ole piitannut politiikan pelisäännöistä. Erilaiset tempaukset ovat hallinneet julkista keskustelua. Politiikan asiakysymykset ovat jääneet pimentoon, ja päätöksiä on voitu tehdä takahuoneissa.

– Trumpismia tullaan harjoittamaan jossakin muualla kuin täällä puoluepoliittisilla foorumeilla. Se tapahtuu mediassa tai populaarikulttuurissa, eihän hän nyt minnekään häviä. Sen takia siinä yhdistämisessä on haasteita, Heiskanen sanoo.

Kommentoi