VM loivensi arviotaan talouden supistumisesta: Talous tippuisi tänä vuonna 4,5 prosenttia

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous heikentyy tänä vuonna ennakoitua vähemmän. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen / STT

Valtiovarainministeriö yllätti maanantaina positiivisesti loiventamalla arviotaan kuluvan vuoden talouden laskusta. Suomen bruttokansantuotteen odotetaan heikentyvän tänä vuonna 4,5 prosenttia kesällä ennakoidun 6 prosentin sijaan.

Maanantaina julkistettu suhdanne-ennuste perustuu siihen, ettei koronaepidemia "ryöpsähdä uudelleen valloilleen meillä eikä maailmalla". Missä tilanteessa talouden ennusteita jouduttaisiin reivaamaan alaspäin, ovathan koronauutiset taas koko ajan synkempiä?

Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan ennusteeseen on sisällytetty epävarmuutta, sillä investointien, viennin tai kulutuksenkaan ei odoteta lähtevän nousuun ripeästi. Sen sijaan laajamittaisesta epidemiasta ei näillä talousluvuilla selvittäisi.

– Jotta perusura vanhenisi käsiin, se edellyttäisi sitä, että uudelleen ryhdyttäisiin liiketoiminnan ja liikkumisen sulkutoimiin, jotka vielä erikseen säikäyttäisivät kotitalouksia ja yrittäjiä, Spolander arvioi STT:lle.

Talouden ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2,6 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,7 prosenttia. Työttömyysasteen odotetaan nousevan korkeimmillaan 8,2 prosenttiin ensi vuonna.

Kesän parantunut tautitilanne piristi kuluttajia ja taloutta, mutta vakaampi talouden elpyminen vaatisi tuotannon ja investointien elpymistä. Taloutta vahvistaa tänä vuonna ennen kaikkea julkisten menojen lisääminen.

– Teollisuuden tilauskanta on pienentynyt huolestuttavasti, ja jos uusia tilauksia ei saada, takapotku talouteen voi olla iso, suhdanne-ennusteessa varoitetaan.

Rokotteen aikataulusta ei oletuksia

Sumuisat näkymät selkenevät ministeriön mukaan vasta sitten, kun tehokas hoito ja rokote on saatavilla.

Spolanderin mukaan ministeriössä ei ole työolettamaa sille, milloin rokote voitaisiin Suomeen saada.

– Asetelma muuttuu ihan toiseksi, kun rokote on olemassa. Epävarmuuden olemassaolo on tällä hetkellä määräävä ajuri. Se ei poistu ennen rokotetta.

Julkinen talous velkaantuu nopeasti tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä syvenee 18 miljardiin euroon talouden taantuman ja hallituksen päättämien koronatukitoimien takia.

Suomen julkinen velka kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Esimerkiksi pitkään huolta aiheuttaneen Italian velkasuhde on nousemassa tänä vuonna komission mukaan lähes 160 prosenttiin ja Ruotsin vain noin 43 prosenttiin.

Suomen velkasuhde jatkaa kasvamistaan senkin jälkeen kun epidemia on laantunut.

– Tämä johtuu siitä, että julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen, selvitti valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Pitkälti väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje on suuruudeltaan 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 10 miljardia euroa laskennassa käytettynä vuotena 2024.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana.

Sen sijaan jos velkasuhde halutaan palauttaa viime vuoden tasolle eli 60 prosentin tuntumaan, se vaatisi tällä vuosikymmenellä julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla.

Merkittävimmät riskit liittyvät koronaan ja takauksiin

Julkisen talouden tämän hetken merkittävimmät riskit liittyvät katsauksen mukaan yleiseen talouskehitykseen. Talous näyttää toipuvan vuoden loppupuolelta alkaen, mutta toisinkin voi käydä.

– Mahdollinen epidemian uusi aalto, yleisen epävarmuuden kasvu sekä mahdollisesti jälleen kiristettävät sulkutoimet voisivat kuitenkin hidastaa talouden toipumista ja heikentää julkista taloutta, ennusteessa sanotaan.

Riskin julkiselle taloudelle aiheuttaa ministeriön mukaan myös takausten huomattava kasvu. Riskejä lisää se, että vastuut ovat kasautuneet tietyille toimialoille ja yrityksille.

Takaukset liittyvät viennin rahoitukseen ja esimerkiksi asumiseen.

– Meidän vastuut ovat eurooppalaisessa vertailussa kärkipäässä. Epäsuorat vastuut on otettava huomioon, kun mietimme julkisen sektorin kokonaisriskiportfoliota, Spolander sanoo.

Keskustelu