Ravintoloiden tiukempia aukiolorajoituksia ei päätetä heppoisin perustein – kriteerejä ja niiden tulkitsijoita on monia

Myöhään auki olevista ravintoloista on peräisin suuri määrä joukkotartuntoja, THL:n Taneli Puumalainen sanoo. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Hallitus päätti tiistaina suitsia ravintoloiden aukioloaikoja koko maassa, mutta pahenevasta koronatilanteesta huolestuneilla alueilla pohditaan jo muitakin rajoituksia, muun muassa julkisten tilojen kuten uimahallien ja kirjastojen sulkemista.

Toisin kuin ravintoloiden aukioloajoista, näistä rajoituksista kunnat päättävät itse.

– Sairaanhoitopiiri tukee kuntia tilannekuvassa ja aluehallintovirasto toimii ohjaavana ja valvovana tahona, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Varhilan mukaan tällöin kyseessä ovat tartuntatautilain mukaiset toimet. Toimenpiteet, joita ei ole laissa, pitää säätää erikseen, ja siksi ne vaativat hallituksen tasoisia päätöksiä.

Ravintoloiden aukiolot ovat säädöksillä päätettävä asia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan ravintoloiden kohdalla eletään välivaihetta ennen kuin tartuntatautilain muutokset on hyväksytty eduskunnassa.

– Sen jälkeen alueet voivat tehdä myös ravintoloita koskevia päätöksiä itsenäisesti.

Tavoiteaikataulu on joidenkin arvioiden mukaan marraskuun lopulla.

Tiukempia aukioloaikoja voimaan ehkä 2 tai 3 viikon päästä

Hallitus linjasi, että ensi viikon torstaista lähtien ravintolat sulkevat koko maassa ovensa yhdeltä yöllä ja anniskelu loppuu tuntia aiemmin.

Jos koronavirustilanne on jollakin alueella kiihtymisvaiheessa, menevät ovet kiinni jo kello 23 ja anniskelu loppuu kello 22. Lisäksi sisälle saisi ottaa enintään puolet suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä.

Varhila on arvioinut, että esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ravintoloiden tiukemmat rajoitukset voisivat tulla voimaan kahden viikon kuluttua, mutta Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan siihen voi mennä kolmekin viikkoa.

Julkisten tilojen sulkemisesta Husin ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien yhteistyöryhmä keskustelee Mäkijärven mukaan nyt torstaina.

– On mahdollista, että varsinkin Uudellamaalla epidemia etenee niin kovaa vauhtia, että tarvitsemme vahvempia suosituksia ja rajoituksia kuin valtakunnallisesti on tarpeen. Silloin niitä pitäisi pystyä muutaman päivänkin varoajalla päättämään ja ottamaan käyttöön.

Paljon kriteerejä

Kiihtymisvaiheessa tartuntojen ilmaantuvuus on 10–25 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohti viimeisten 14 vuorokauden aikana. Ilmaantuvuus ei ole ainoa kriteeri, jonka perusteella päätöksiä tehdään.

– Muita kriteereitä ovat positiivisten näytteiden osuus, tartuntojen jäljitettävyys ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuormittavuus, luettelee Puumalainen.

Näiden perusteella tulkintaa tilannekuvasta tehdään useilla eri foorumeilla.

Alueen siirtyminen kiihtymisvaiheeseen todetaan THL:n antamalla lausunnolla, ja hallitus tekee sen perusteella päätökset tiukemmista rajoituksista tarvittaessa kahden viikon välein.

Lausunnossa otetaan huomioon STM:n tilannekuva- ja mallinnusryhmän sekä sairaanhoitopiirien kokoamien alueellisten yhteistyöryhmien näkemykset alueiden epidemiologisesta tilanteesta.

– Samalla tavalla kuin matkustusrajoituksissa, päätökset pyritään tekemään mahdollisimman tuoreen tilannekuvan perusteella, Puumalainen sanoo.

Myöhään auki olevista ravintoloista on peräisin suuri määrä joukkotartuntoja, siitä on todisteita vaikka kuinka, Puumalainen perustelee. Hän huomauttaa, että hyvin moni Euroopan maa on jo aiemmin rajoittanut ravintoloiden aukioloaikoja.

Keskustelu