Sveitsin kansallismieliset haluavat irti EU:n vapaasta liikkuvuudesta, esitys kaatunee kansanäänestyksessä

Kansallismielinen kansanpuolue ajaa EU:sta tulevan maahanmuuton rajoittamista. Se julistaa ilmoituksissaan: Liika on liikaa. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Sveitsissä sovellettavan suoran demokratian myötä alppimaassa äänestetään säännöllisesti mitä erilaisimmista asioista kansanäänestyksissä. Ensi sunnuntaina esillä on teemoja, joista osa kiinnostaa myös Sveitsin ulkopuolella: EU:sta tulevan maahanmuuton rajoittaminen sekä ilmavoimien hävittäjäkaluston uusiminen.

Kummankaan osalta ei pitäisi olla luvassa muutoksia nykytilanteeseen. Mielipidekyselyiden perusteella enemmistö sveitsiläisistä haluaa säilyttää EU:n kanssa sovitun vapaan liikkuvuuden ja korvata ilmavoimien vanhenevat hävittäjät uusilla. Taustalla kuitenkin kummittelevat samoista aiheista järjestetyt aiemmat kansanäänestykset, joista aiheutui päättäjille runsaasti harmaita hiuksia.

Maahanmuuttoaloitteen takana on populistinen ja kansallismielinen sveitsiläinen kansanpuolue SVP, joka on pitkään halunnut löyhentää Sveitsin ja EU:n tiiviitä suhteita.

Oikeistopopulistinen ja kansallismielinen SVP on maan suurin puolue, mutta EU-maahanmuuton rajoittamisessa se on jäänyt yksin: kaikkien muiden puolueiden lisäksi myös hallitus, elinkeinoelämä ja ammattiliitot vastustavat suhteiden vaarantamista maan tärkeimmän kauppakumppanin kanssa.

EU-suhteessa ollut hankausta jo aiemmin

Kyse ei nimittäin ole vain maahanmuutosta: jos vapaata liikkuvuutta rajoittava muutos menisi läpi, niin kutsuttu giljotiinipykälä jäädyttäisi myös koko joukon muita EU:n ja Sveitsin kahdenvälisiä sopimuksia muun muassa kaupasta. Tämä on toistaiseksi teoriaa, sillä mielipidekyselyiden perusteella 65 prosenttia kansalaisista vastustaa SVP:n aloitetta.

Muistissa on kuitenkin kansaäänestys vuodelta 2014, jolloin hyvin niukka enemmistö äänestäneistä kannatti SVP:n ehdotusta maahanmuuttokiintiöiden asettamisesta EU-maille. EU torjui ajatuksen jyrkästi ja osapuolten suhteet ajautuivat kriisiin, kunnes Sveitsi käytännössä luopui kiintiöistä ja korvasi ne työnantajille osoitetulla vaatimuksella suosia – ainakin näennäisesti – sveitsiläistä työnhakijaa ennen EU-kansalaisen palkkaamista.

SVP:n mukaan hallituksen kompromissi EU:n kanssa oli "petos", ja puolue polkaisi liikkeelle uuden hankkeen. Tutkijan mukaan monet aiempaa hanketta äänestäneet ovat sittemmin muuttaneet kantaansa huomattuaan, ettei EU ole valmis joustamaan keskeisistä periaatteistaan.

– Olosuhteet ovat muuttuneet suuresti vuodesta 2014, sanoo valtiotieteilijä Pascal Sciarini Geneven yliopistosta uutistoimisto AFP:lle.

Hävittäjähankkeessa paljon samaa kuin Suomessa

Sveitsin hävittäjähankkeessa on paljon suomalaisille tuttua: korvattavista koneista operatiivisessa käytössä ovat samanlaiset vanhat Hornet-hävittäjät kuin Ilmavoimilla, ja päätös uudesta hävittäjämallista on määrä tehdä samaan aikaan kuin Suomessa eli ensi vuonna.

Tarjolla olevat hävittäjätkin ovat samoja kuin HX-hankkeessa, vain Saabin Gripen E -putosi pois Sveitsin kilpailusta, koska ruotsalaiset eivät ehtineet toimittaa sarjatuotantovalmista koelentomallia alkukesän 2019 testeihin.

Myös hävittäjähankinnassa katse kääntyy taaksepäin vuoteen 2014. Tuolloin kansanäänestys hylkäsi hallituksen ja parlamentin päätöksen ostaa 22 Gripen E -konetta, joka oli tuolloin vasta kehitysvaiheessa. Koneilla olisi korvattu Sveitsin Hornetejakin vanhemmat F-5 Tiger -hävittäjät, jotka on nyt jo poistettu operatiivisesta käytöstä.

Sunnuntain äänestyksessä haastetaan parlamentin hyväksymä päätös myöntää 30–40 koneen hankintaan kuusi miljardia frangia (noin 5,6 miljardia euroa) budjettivaroja – konetyypistä ei puhuta tällä kertaa vielä mitään. Äänestyksen taustalla on Sveitsi ilman armeijaa ( GSoA ) -kansalaisliike, jolla on nimensä mukaisesti hävittäjähanketta pidemmälle meneviä tavoitteita. Tukea se on saanut puolueista muun muassa sosiaalidemokraateilta ja vihreiltä.

Hävittäjähankkeen vastustajien mukaan ystävällismielisten valtioiden ympäröimä maa, joka ei ole sotinut sitten 1800-luvun alkupuolen, ei tarvitse hävittäjiä. Sen sijaan rahat pitäisi käyttää terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutoksen kaltaisten uudenlaisten uhkien torjumiseen.

Sveitsin yleisradioyhtiön viime viikonloppuna julkistamassa kyselyssä 58 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että maalla olisi syytä olla jatkossakin omat ilmavoimat.

Oikeistopopulistit myös isyysvapaata vastaan

Enemmän pelkästään sveitsiläisiä teemoja kansanäänestyksissä ovat isyysvapaa ja susien metsästys. Arvokonservatiivisena maana pidetty Sveitsi antoi naisille täyden äänioikeuden vasta vuonna 1971 ja 14 viikon pituinen äitiysloma hyväksyttiin 2005. Isille ei palkallista vapaata ole ollut tarjolla, ennen kuin parlamentti hyväksyi vuosi sitten esityksen kahden viikon isyysvapaasta.

Oikeistopopulistinen SVP-puolue vastusti tätäkin hanketta, ja sai kerättyä tarpeeksi nimiä aloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi. Kuten maahanmuutossa, isyysvapaassakin kaikki muut puolueet kannattavat uudistusta. Kyselyiden perusteella samaa mieltä on noin 60 prosenttia kansasta.

Sunnuntain neljäs äänestys koskee ehdotusta susien metsästyksen helpottamiseksi. Sveitsissä ei vielä 1980-luvulla ollut yhtään sutta, mutta sittemmin eläimet ovat palanneet, ja populaatio kasvanut noin 80 yksilöön aiheuttaen menetyksiä karjankasvattajille.

Uuden lakiehdotuksen mukaan susi olisi edelleen suojeltu laji, mutta eläimiä saisi ampua erikoisluvalla myös vahinkojen ehkäisemiseksi, eikä vasta sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut. Susikysymyksen osalta sveitsiläisten mielipiteet jakautuvat kyselyiden perusteella tasan.

Keskustelu