Uusi työnhakumalli saattaa tehdä ammattisuojan ja enimmäistyömatkan tarpeettomiksi

Työttömälle tulee velvollisuus hakea 0–4 työpaikkaa kuukaudessa, mistä on raportoitava kuukausittain. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Sanna Nikula, Anniina Luotonen, Saila Kiuttu / STT

Joustaako ammattitaitosuoja tai pitenevätkö työmatkat, kun työttömälle tulee velvollisuus hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa?

Vastaisuudessa ihminen päättää itse, mitä työpaikkaa hakee ja mistä, mikä saattaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen mukaan tehdä ammattitaitosuojan ja enimmäistyömatkan tarpeettomiksi. Näihin otetaan lainvalmistelun yhteydessä kantaa.

Tällä hetkellä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana saa kieltäytyä työstä, joka ei vastaa omaa koulutusta tai työkokemusta. Tarjotusta työstä saa myös kieltäytyä, jos päivittäinen työmatka kokoaikatyöhön kestäisi keskimäärin yli kolme tuntia.

– Kun idea on se, että saa hakea työpaikkoja, joita itse haluaa, silloin on vähän absurdia sanoa, että hain tuota paikkaa, mutta kieltäydyn siitä kuitenkin, kun minulla on ammattitaitosuoja, sanoo vanhempi hallitusneuvos Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallitus sopi tällä viikolla budjettiriihessä, että se ryhtyy valmistelemaan pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Työttömälle tulee velvollisuus hakea 0–4 työpaikkaa kuukaudessa, mistä on raportoitava kuukausittain. Työnhakuvelvoitteeseen vaikuttavat hakijan työkyky, osaaminen ja alueen työmahdollisuudet.

Melingin mukaan työnhakijalle saatetaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia velvoittavia työtarjouksia.

– Mitä se ihan tarkkaan ottaen tulee tarkoittamaan, se tarkentuu jatkovalmistelussa.

Tällä hetkellä TE-toimiston valitseman työpaikan hakeminen on lähtökohtaisesti velvoittavaa työttömyysturvan kannalta.

SDP:n Nurminen: Uudistus ei heikennä ammattisuojaa

STT kysyi hallituspuolueista, miten ne suhtautuvat ammattitaitosuojaan, työmatkan pituuteen ja velvoittaviin työtarjouksiin.

Pääministeripuolue SDP:stä sanotaan, että uudistus ei heikennä ammattitaitosuojaa eikä työnhakijaa velvoiteta hakemaan töitä työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

– Jos alueella ei ole riittävästi oman alan töitä, se on peruste alentaa työnhaun määrää, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sähköpostitse.

Ammattisuojan merkitystä puolustetaan myös vihreistä ja RKP:stä.

– En näe kestävänä tapana työllistää, että pitäisi ottaa vastaan sellaista työtä, mikä ei vastaa ammattitaitoa, hankittua koulutusta ja omia toiveita ja johon ei ole motivaatiota, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko.

Myöskään RKP:n ryhmäjohtajan Anders Adlercreutzin mielestä ei ole mielekästä, että ihmiset tekevät työtä alalla, jolla eivät viihdy tai jolla heillä ei ole asiantuntemusta.

Keskustassa kannatetaan ammattisuojan poistumista tietyn ajan jälkeen, koska kaikki työ on arvokasta.

– Aina koulutus ja työvoiman kysyntä eivät kohtaa, ja silloin on tärkeää, että pyritään siihen, että kaikkea työtä on voitava ottaa vastaan, sanoo keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo, ettei eduskuntaryhmässä ole asiasta vielä keskusteltu.

– Valmistelu tähtää siihen, että vuonna 2022 hallituksen esitys olisi valmis, joten puolesta vuodesta vuoteen valmistellaan yksityiskohtia, hän sanoi.

Arhinmäki ja Pitko: Työssäkäyntialue jo nyt laaja

Työmatkaan käytettävää aikaa ei vihreiden Pitkon mielestä ole syytä lisätä. Myös Arhinmäen mukaan työssäkäyntialue on jo nyt varsin laaja.

Adlercreutzin mukaan uuden mallin valmistelussa on syytä pohtia esimerkiksi sitä, miten työn perässä muuttamisesta voi tehdä houkuttelevampaa.

– Etätyö on tärkeä osa joustavuutta. Konkreettisia muutoksia, joita tulisi pohtia, ovat esimerkiksi työasuntovähennys verotuksessa myös yksinasuville ja avoliitossa oleville ja mahdollisuus tehdä välillä pidempiä työpäiviä, jotka korvataan lomina.

Puolueissa on halukkuutta muuttaa nykyisen kaltaisia TE-toimistojen sitovia työtarjouksia, koska uudistus tähtää siihen, että ihmiset itse valitsevat, miten työllistyvät.

– Uudistuksen ydin on siinä, että työtön hakee niitä työmahdollisuuksia, jotka kiinnostavat häntä. Jos jatkossa on edelleen TE-toimistojen tekemiä työtarjouksia, niistä tulee sopia työllistymissuunnitelmassa, jotta hakutilanne olisi aito, sanoo Nurminen.

Muun muassa Arhinmäen mukaan ongelmana on nykymallissa ollut se, että on tarjottu myös työpaikkoja, joihin hakijalla ei ole kykyjä ja osaamista.

Keskustelu