Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa – pääkaupunkiseudulla yhä nousua

Ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä repesi entistä suuremmaksi loppukevään ja alkukesän talokaupoissa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Liisa Kujala / STT

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Tilastokeskus.

Hintojen kehityksessä alueellinen ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä repesi entistä suuremmaksi loppukevään ja alkukesän kaupoissa, kun verrataan tilanteeseen vuotta aiemmin. Huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat 7,1 prosenttia viime vuodesta, kun muualla maassa hinnat laskivat 2,2 prosenttia. Edelliseen neljännekseen eli alkuvuoteen verrattuna hinnat kuitenkin laskivat pääkaupunkiseudulla ja nousivat muualla Suomessa.

Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin vuoden toisella neljänneksellä noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla kauppoja tehtiin 16 prosenttia vähemmän ja muualla Suomessa lähes 8 prosenttia vähemmän.

Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 152 euroa, kun muualla maassa se oli 1 470 euroa. Koko maan keskimääräinen neliöhinta oli 1 597 euroa.

Pientalotonttien hinnat nousivat huhti-kesäkuussa koko maassa 5,7 prosenttia vuoden takaisesta. Tammi-maaliskuusta tonttien hinnat laskivat 1,8 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta oli nyt 21,2 euroa ja keskimääräinen myydyn tontin pinta-ala 2 909 neliömetriä.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä. Sen laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Tilasto kattaa omalla tontilla olevat omakotitalot.

Kauppa käynyt kesällä

Suomen Kiinteistönvälittäjistä (SKVL ry) kerrotaan, että omakotitalokauppa on koronakevään jälkeen vilkastunut. Varsinkin kiinnostus ostamiseen on korkea, mutta hyvistä, myytävistä kohteista tahtoo olla pula.

– Mitä lähempänä omakotitalot ovat työpaikka-alueita, sitä suurempi kysyntä niillä on. Jos ollaan alueella, missä työpaikat ovat tiukassa, niin siellä sen myyminen on paljon hitaampaa. Sielläkin kysyntää on, mutta ei niin vilkasta. Suomessa on ollut sama tilanne useamman vuoden, sanoo SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Mannerbergin mukaan kauppa hiljeni keväälläkin käytännössä vain pariksi viikoksi. Nettipalveluiden kävijämäärien perusteella ihmisten ostohalut "pomppasivat taivaaseen" jo pääsiäisen jälkeen, jolloin ongelma oli kuitenkin se, ettei ollut myytävää. Kesäkuussa kauppaa käytiin jo tavanomaisella tasolla, ja sama tahti vaikuttaa jatkuneen loppukesän.

Mannerberg kertoo, että asuntonäyttöjä on voinut järjestää normaalisti varotoimia noudattaen kesäkuun alusta alkaen, koska kokoontumisrajoituksia ei ole.

– Mutta nyt on aika yleistä, että käytetään yksityisesittelyjä, ja nehän ovat erittäin hyvä keino tutustua asuntoihin.

Talokauppojen määrää vertaillessa kannattaa Mannerbergin mukaan muistaa, että viime vuosi oli asuntokaupassa poikkeuksellisen vilkas. Toinen tilastojen tulkintaa vaikeuttava seikka on, että toteutuneiden kauppahintojen keskiarvo ei oikein kerro yleisestä hintatasosta, koska se ei huomioi kohteiden eroja.

– Tyypillinen ilmiö on, että silloin kun kauppa käy hyvin, silloin myydään myös edullisempia kohteita, koska kysyntää on monenlaisista. Silloin keskimääräiset kauppahinnat eli keskiarvo voi jopa vähän laskea.

Keskustelu