Korona ruuhkautti oikeusistuimet – juttusuman purkamiseen voi mennä jopa kolme vuotta

Huonoin tilanne on ollut käräjäoikeuksien rikosasioissa, joita oli keskeytyksissä pahimmillaan 6000. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Koronaviruspandemian aiheuttaman jutturuuhkan purkamiseen tuomioistuimissa voi mennä jopa kolme vuotta, Tuomioistuinvirasto arvioi.

– Arvioidaan, että kestää kaksi, kolme vuotta ennen kuin ruuhkat saadaan kokonaan purettua, ja sekin edellyttää lisäresurssien saamista, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola STT:lle.

Keväällä pahimpaan korona-aikaan suuri osa oikeuskäsittelyistä jouduttiin keskeyttämään. Huonoin tilanne on ollut käräjäoikeuksien rikosasioissa, joita oli keskeytyksissä pahimmillaan 6 000.

– Kansalaiselle tämä näkyy tietty niin, että käsittelyajat pitenevät. Mitään keskimääräisiä lykkäysaikoja ei kuitenkaan pysty sanomaan, koska asiat ovat niin erilaisia, Jaakkola kertoo.

"Oikeusturvan taso ei ole sama, kun asiat viivästyvät"

Jaakkolan mukaan tilanne on pahin käräjäoikeuksissa, koska niissä juttumäärä on muutenkin suurin ja valtaosa asioista pitää käsitellä suullisessa pääkäsittelyssä. Kirjallista menettelyä voidaan enemmän hyödyntää hovioikeudessa ja hallintotuomioistuimissa.

– Rikosasioissa ei myöskään ole kyse vain siitä, kuinka paljon tuomarit pystyvät istumaan juttuja käräjäoikeuksissa – väliaikaisesti ehkä enemmänkin, tosin siinäkin tullaan siihen, että käräjäoikeuksiin tarvitaan lisää henkilökuntaa. Lisäksi tarvitaan myös syyttäjiä syyttämään asioita, Jaakkola sanoo.

Tuomioistuimissa myös seinät tulevat vastaan.

– Istuntosalien määrä rajoittaa sitä, kuinka paljon asioita voidaan käsitellä. Tilaa on vaikea löytää erityisesti isoille jutuille, joissa käsittelyyn vaaditaan useita päiviä tai viikkoja. Lisäksi käsittelyt pitää saada sopimaan tuomioistuimen ja tuomarin kalenterien ohella myös syyttäjien ja asianajajien aikatauluihin. Yhtälö ei ole aivan helppo.

Jaakkola vakuuttaa, että asiat hoidetaan kuitenkin kuten pitää, vaikka käsittelyt lykkääntyvätkin.

– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että lopullisia oikeudenmenetyksiä, kuten vanhentumisia, tapahtuisi, siitä tuomioistuimissa huolehditaan aina. Mutta ei oikeusturvan taso ole sama, kun asiat viivästyvät.

Oikeudenkäynnit odottavat mielentilatutkimusten tuloksia

Osaltaan rikosasioiden käsittelyä viivästyttää sekin, että jonotusajat mielentilatutkimukseen ovat venähtäneet moninkertaisiksi koronapandemian takia. Keväällä sairaalat joutuivat laittamaan suurimman osan tutkimuksista jäihin varotoimena viruksen leviämistä vastaan.

Mielentilatutkimuksia tehdään yleensä henkirikos- tai muissa väkivaltarikosjutuissa. Siinä arvioidaan, oliko ihminen rikoksen tekohetkellä syyntakeinen, eli ymmärsikö hän tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta, tai pystyikö hän säätelemään käyttäytymistään. Syyntakeettomaksi todetut määrätään yleensä tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Useimmiten tuomioistuin päättää mielentilatutkimukseen määräämisestä oikeudenkäynnin aikana. Oikeuskäsittelyä jatketaan vasta kun tutkimus on valmistunut, joten jos sen tekeminen venyy, samoin käy myös oikeudenkäynnille.

Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Kari Ojala kertoo, että tavallisen 2–3 viikon odotusajan sijaan mielentilatutkimukseen pääsyä joutuu tällä hetkellä odottamaan noin kaksi ja puoli kuukautta. Niuvanniemessä tehdään runsaat puolet kaikista mielentilatutkimuksista.

– Tutkimuksia jouduttiin jonkin verran viivästyttämään pahimpaan korona-aikaan keväällä. Se koski tapauksia, joissa esitietojen perusteella katsottiin, ettei niissä ollut välitöntä kiirettä. Nyt tutkimuksia tehdään taas normaalisti ja syntynyttä jonoa kurotaan koko ajan umpeen, Ojala kertoo STT:lle.

Viivästysten ei uskota vaikuttavan tulosten luotettavuuteen

Ojalan mukaan tutkimuksen luotettavuudelle odotusajan venymisellä ei ole oleellista merkitystä.

– Mielentilatutkimus tehdään aina tekoon nähden viiveellä, hyvin harvoin pääsemme ketään akuuttitilanteessa arvioimaan. Vaikka tutkimus tehtäisiin jo esitutkinnan aikana, yleensä silloinkin teosta on kulunut jo kuukausia. Enemmänkin haittoja ovat se, että oikeusprosessi ja toisaalta henkilön ohjautuminen asianmukaiseen hoitoon pitkittyvät.

Tilannetta seurataan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), joka antaa tuomioistuimille lausunnot sairaaloiden tekemistä mielentilatutkimuksista. THL:n ylilääkärin Aulikki Ahlgren-Rimpiläisen mukaan paikoin odotusajat tutkimuksiin ovat venyneet jopa neljään kuukauteen.

– Sairaalat ovat nyt pystyneet kiitettävästi ottamaan mielentilatutkimuksia tekoon. Pitää huomioida sekin, että valtion sairaalat ovat aika täynnä tällä hetkellä, kun enemmän muitakin vaikeahoitoisia potilaita päätyy sinne, kun muualla heitä ei ehkä pystytä tällä hetkellä hoitamaan, Ahlgren-Rimpiläinen kertoo.

Keskustelu