Toimittajia pidätetty, pahoinpidelty ja estetty pääsemästä Valko-Venäjälle

Presidentti Aleksandr Lukashenko puhumassa kannattajilleen Minskissä noin viikko sitten. AFP/Lehtikuva / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Valko-Venäjällä ulkomaalaisten toimittajien maahanpääsy on osoittautunut vaikeaksi presidentti Aleksandr Lukashenkoa vastustavien protestien alla.

Maan lehdistönvapaus on ollut jo pitkään huono. Nyt, kun maailman median huomio on kiinnittynyt Valko-Venäjään, vaikuttaa myös toimittajien pääsy maahan vaikeutuneen.

Valko-Venäjällä työskentelevät ulkomaalaiset toimittajat tarvitsevat akkreditoinnin eli lehdistöluvan työskentelyyn.

Myös STT on hakenut akkreditointia, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi sitä saanut. Valko-Venäjän ulkoministeriön lehdistötoimistosta kerrottiin perusteluna, että luvan saanti vie yleensä 20 päivää, mutta tämänhetkinen viranomais- ja epidemiatilanne viivästyttää lupien myöntämistä.

Monissa maissa akkreditointi on normaali osa lehdistön työskentelyyn vaadittavia lupia. Valkovenäläinen toimittaja Hanna Liubakova on kuitenkin arvioinut , että viranomaiset eivät ole myöntäneet lupia kuukausiin ja yrittävät estää ulkomaalaisten toimittajien maahanpääsyn.

Myös Valko-Venäjän toimittajajärjestö Baj on raportoinut ulkomaalaisten toimittajien työskentelyn vaikeutumisesta tai toimittajien pääsyn estämisestä maahan.

Viranomaiset ovat myös itse kertoneet kiristäneensä rajavalvontaa. Tällä viikolla Valko-Venäjän rajaviranomaiset kertoivat estäneensä 17 ulkomaalaisen toimittajan maahanpääsyn. Rajaviranomaisten mukaan toimittajat esiintyivät turisteina, mutta lehdistöpassit ja "valtavat määrät" rahaa paljastivat "näiden todelliset tarkoitusperät".

Rajaviranomaiset kertoivat myös jatkavansa tarkasti maahan saapuvien ulkomaalaisten seuraamista.

Toisaalta osa lehdistöluvan saaneista toimittajista on päässyt ongelmitta maahan.

Pahoinpitelyä ja pidätyksiä

Ulkomaalaisiin toimittajiin on karkotusten lisäksi kohdistunut pidätyksiä ja pahoinpitelyjä. Raporttien mukaan näyttää siltä, että etenkin venäläiset toimittajat ovat joutuneet erilaisen häirinnän kohteeksi. Moscow Times on listannut ainakin 11 venäläistoimittajaa, joiden työtä on häiritty.

Esimerkiksi itsenäisen venäläisen uutismedian Meduzan toimittaja Maxim Solopov pidätettiin ja tämä joutui pahoinpidellyksi sellissä.

Protesteja seurannut puolalaisvalokuvaaja Witold Dobrowolski on kertonut Twitterissä joutuneensa "pidätetyksi ja kidutetuksi" raportoidessaan protesteista niiden alkuvaiheessa. Dobrowolski on nyt takaisin Puolassa.

Muun muassa Radio Free Europelle työskennellyt toimittaja Vital Tsyhankou oli taas seuraamassa poliisiväkivallan vastaista protestia, kun hän joutui itse poliisin pidättämäksi ja pahoinpitelemäksi.

Presidentti Lukashenko uhkasi jo ennen vaaleja heittää ulkomaalaisia toimittajia ulos maasta, koska katsoi näiden käyvän kampanjaa presidenttiä vastaan. Hän syytti ulkomaalaisia toimittajia "mellakoiden lietsonnasta" ja siitä, että nämä syöttävät "loukkauksia loukkauksen perään".

Vaikein tilanne yhä paikallisilla toimittajilla

Suurin uhka kohdistuu kuitenkin edelleen paikallisiin toimittajiin. Valkovenäläinen lehdistöjärjestö Baj on raportoinut protestien aikana tapahtuneesta laajasta väkivallasta ja paikallisten toimittajien pidätyksistä .

Esimerkiksi toimittaja Maryna Mautshanava kertoi järjestön mukaan, että poliisit olivat ottaneet hänet kiinni hänen raportoidessaan protesteissa, ja yksi poliiseista oli sanonut voivansa tappaa hänet.

Valtionmedian toimittajat ovat myös lakkoilleet tällä viikolla protestina sille, että he eivät ole saaneet raportoida tapahtumista vapaasti. Lukashenko lausuikin keskiviikkona, että lakkoilevien toimittajien "ei tulisi voida palata enää töihin".

EU nostanut asiaa esille

Ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön yksikönpäällikön sijainen Päivi Nevala sanoo ulkoministeriön ja EU:n seuraavan Valko-Venäjän tilannetta tarkasti. Ulkoministeriön tiedossa on, että kansainvälisiä toimittajia on estetty saamasta akkreditointia tai pääsemästä maahan.

– Se on tietenkin valitettavaa, sillä Suomen ja EU:n keskeinen arvo on sananvapaus. Se ei ole tähänkään mennessä toteutunut Valko-Venäjällä, ja nämä rajoitukset hankaloittavat sitä entisestään, Nevala toteaa.

EU on nostanut esille Valko-Venäjän viranomaisten kanssa niin paikallisen kuin kansainvälisenkin median toimintamahdollisuuksien turvaamista.

– EU on jo aiemminkin ohjannut tukea riippumattoman median tukemiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Tukea tullaan jatkossa lisäämään.

EU kertoi myös muutama päivä sitten asettavansa pakotteita Valko-Venäjällä sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat vastuussa väkivallasta tai vaalitulosten väärentämisestä.

– Näitä huolia, kuten väkivallan käyttöä protestoijia vastaan ja lehdistönvapauden turvaamista, nostetaan esille Valko-Venäjän viranomaisten kanssa.

Kommentoi