Asiantuntijat: Valko-Venäjän nykyhallinto kaatuu kyllä, muttei välttämättä vielä

Valko-Venäjän mielenosoittajien ääni on viikon kuluessa koventunut, sanovat tutkijat. Kuva Minskistä lauantailta. AFP / LEHTIKUVA

STT

Valko-Venäjän nykyhallinnolla on edelleen hyvät mahdollisuudet selvitä meneillään olevasta kriisistä – mutta silti hieman huonommat kuin vielä viikko sitten. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ja tutkija Kristiina Silvan sanovat, että mielenosoittajien ääni on viikon kuluessa koventunut.

– Todennäköisyys, että valta voisi vaihtua, kasvaa päivä päivältä, Silvan arvioi.

Mosheskin toteaa tilanteen olevan nyt protestoijien kannalta parempi mutta huomauttaa, ettei mielenosoittajilla siltikään ole voimaa pakottaa hallitusta neuvottelemaan. Pahoinpitelyistä ja kidutuksista syytetty poliisi ei todennäköisesti käännä selkäänsä hallinnolle, koska se on itsekin jo liian syvällä kiipelissä.

– Poliisi on niin merkittävästi yhdistetty rikoksiin, että se taistelee katkeraan loppuun asti, Moshes kuvailee.

Mielenosoitukset alkoivat Valko-Venäjällä viikko sitten sunnuntaina järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen. Vaalit väitti voittaneensa maassa jo 90-luvun puolivälistä valtaa pitänyt Aleksandr Lukashenko, mutta niin länsimaiden kuin Valko-Venäjän opposition kannattajien mukaan vaalit olivat vilpilliset. Esimerkiksi opposition ehdokkaita vangittiin ennen vaaleja.

"Länsi ei halua uutta Ukrainaa"

Venäjän presidentti Vladimir Putin keskusteli tilanteesta Lukashenkon kanssa puhelimitse lauantaina. Johtajien kerrottiin julkisuuteen olevan yhtä mieltä siitä, että ongelmat ratkaistaan pikaisesti.

Moshesin mielestä Venäjä näin signaloi lännelle, että sen on parasta pitää näpit irti Valko-Venäjästä.

– Länsi ei halua Valko-Venäjästä uutta Ukrainaa, Moshes kuvailee.

Silvan sanoo, että Lukashenko kaipaa Venäjältä tukea viestiäkseen mielenosoittajille, että viimeistään Venäjän väkivaltakoneisto saa vastustajat pysäytettyä. Lukashenko ei tutkijan mukaan kuitenkaan voi luottaa Venäjän täydelliseen tukeen, sillä Venäjän strategisten intressien kannalta on tärkeämpi säilyttää valkovenäläisten kuin Lukashenkon Venäjä-myönteisyys.

Silvan uskoo, että Venäjän olisi vaikea sulattaa kansannousun synnyttämää vallanvaihtoa kumppanimaassa.

– Miten valta sitten vaihtuukaan, Venäjä tekee kaikkensa, ettei se näyttäisi olevan mielenosoitusten aiheuttamaa.

Länneltä toivotaan tiukempaa otetta

Jotta kriisi saataisiin laukeamaan, Moshes toivoo länneltä tiukempia otteita. Tällä hetkellä länsimaat hänen mielestään vain "osoittelevat etusormella" jakaessaan henkilökohtaisia sanktioita, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi vaikuta regiimin toimiin.

Jos länsi ei tunnustaisi presidentinvaalien tulosta, virkaanastujaispäivänä Lukashenko lakkaisi lännen silmissä olemasta presidentti. Moshes sanoo, että tämä olisi länneltä hyvä keino osoittaa valkovenäläisille, että kansan vaatimukset ymmärretään.

– Lännen ongelma on se, että sillä ei ole porkkanaa, koska se ei ole esimerkiksi antanut Valko-Venäjälle rahaa, jonka antamisen se voisi lopettaa. Keppiäkään ei ole.

Myös Silvan toivoo sanojen lisäksi tekoja. EU ei hänen mielestään voi tyytyä vain julkilausumiin, vaikka esimerkiksi vaalivilpin ja väkivaltaisuuksien tuomitseminen tärkeää onkin.

Lukashenkon keinot vanhentuivat

Ennalleen Lukashenkon valtakausi ei palaa, siitä tutkijat ovat varmoja. Moshes sanoo Lukashenkon hallinnon kaatuvan ennemmin tai myöhemmin, tosin ehkä vasta vuosien päästä.

Hän huomauttaa presidentin turvautuvan keinoihin, jotka toimivat valtakauden alkuvaiheilla mutta eivät enää. 26 vuodessa Valko-Venäjällä on kasvanut uusi ja paljon matkusteleva sukupolvi, joka ei sulata brutaalia kohtelua.

– Lännen pitää varautua myös kriisin pahenemiseen sekä sisäisesti Valko-Venäjällä että Venäjän toimet huomioiden, Moshes lausuu.

Silvan uskoo, että seuraavia askeleita määrittelevät sekä Venäjän ratkaisut että se, mille kannalle Valko-Venäjän niin kutsuttu hiljainen enemmistö kääntyy. Jo nyt monet eliitin edustajat ovat kääntyneet mielenosoittajien tueksi, mutta monet tavalliset kansalaiset seuraavat tilannetta ainakin toistaiseksi sivusta.

– Helposti unohtuu, että hiljainen enemmistö seuraa tapahtumia hämmentyneinä sivusta ilman ainakaan näkyviä sympatioita suuntaan tai toiseen. Nyt seurataan, minne he kallistuvat.

Kommentoi