EU-johtajat saavuttivat sovun mittavasta koronaelpymispaketista ja monivuotisesta budjetista – Suomen EU-maksut nousemassa tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa

Viikonlopun neuvotteluissa yksi keskeisistä kysymyksistä on ollut elpymisvälineen avustusten ja lainojen suhde. Kuvassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. / JOHN THYS AFP / JOHN THYS / LEHTIKUVA

STT

Jäsenmaiden välinen sopu EU:n mittavasta elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista on saavutettu. Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhteensä seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia euroa.

Suomen nettomaksuasema paranee hieman, eli muiden maiden nettomaksut kasvavat enemmän kuin Suomen.

Koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää onnistumisena sitä, että Suomen maksut elpymispakettiin laskivat huomattavasti komission ehdotuksesta, mutta Suomi saa elpymisvälineestä lähes ehdotuksen verran.

Kokonaisuudessaan rahasopua voi Marinin mukaan pitää Suomen näkökulmasta hyvänä.

Neljä päivää ja neljä yötä

Neuvottelut tulivat päätökseen varhain tiistaiaamuna. Marinin mukaan huippukokouksessa vaikeinta oli löytää kaikille jäsenmaille hyväksyttävissä oleva kokonaisuus.

EU-maiden johtajat neuvottelivat rahasta neljä päivää ja neljä yötä Brysselissä. Huippukokous on yksi viime vuosikymmenten pisimmistä, mutta EU:n neuvoston mukaan se jäi silti 25 minuuttia joulukuussa 2000 järjestettyä Nizzan huippukokousta lyhyemmäksi.

– Neuvottelut olivat pitkät, eivätkä missään nimessä helpot. Se on odotettavaa, kun kyseessä on näin iso kokonaisuus, Marin kommentoi aamulla Brysselissä.

Yhteensä sovittavana oli noin 1 824 miljardin euron kokonaisuus. 750 miljardin euron elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n monivuotiseen budjettiin, jonka kokonaistasoksi on sovittu noin 1 074 miljardia euroa vuosille 2021–2027.

Rahasopu menee vielä EU-parlamentin äänestettäväksi.

Elpymisvälineellä on tarkoitus tukea EU-maiden nousua koronaviruskriisin aiheuttamasta talouskuopasta. Poikkeuksellista mittavassa välineessä on se, että se on tarkoitus rahoittaa yhteisellä lainalla, jonka EU-komissio ottaisi markkinoilta.

Suomi sai kirjauksen vastuiden rajoista

Elpymispaketista jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana. Marin on tyytyväinen, että elpymisvälineen avustuksia pienennettiin yli 100 miljardilla verrattuna alkuperäiseen esitykseen, jossa avustusten ja lainojen suhde oli 500 miljardia ja 250 miljardia.

– Näin ollen avustusten osuus paketista on pienentynyt kahdesta kolmasosasta 52 prosenttiin. Tätä muutosta voidaan pitää merkittävänä, Marin sanoi.

Suomi tavoitteli myös elpymispaketin koon pienentämistä, mutta tämä ei toteutunut neuvotteluissa. Kompromissi on Marinin mukaan kuitenkin hyväksyttävissä, koska jäsenmaille jaettavien avustusten osuus laski niin paljon.

Marin kertoi Suomen neuvotelleen pakettiin tekstimuutoksen, joka määrittelee kunkin jäsenmaan enimmäisvastuut tarkkarajaisesti. Käytännössä kirjaus takaa Suomelle sen, ettei tulevaisuudessa tule yllättäviä maksujen nousuja jäsenmaille, vaikka joku jäsenmaista jättäisi aikanaan elpymispaketista ottamansa lainat maksamatta.

Suomessa EU-vastuiden tarkkarajaisuutta on peräänkuuluttanut eduskunnan perustuslakivaliokunta.

– Olemme tehneet todella kovasti töitä, että saimme tämän (kirjauksen) tänne (sopuun) sisälle, Marin sanoi.

Von der Leyen pahoitteli leikkauksia komission ehdotuksiin

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen luonnehti, että jäsenmaiden sopu on merkittävä askel eteenpäin, mutta paljon työtä on vielä jäljellä.

Von der Leyen oli myös pahoillaan siitä, että EU-johtajien laatimassa sovussa on vähennetty panostuksia moniin komission ehdottamiin ohjelmiin. Esimerkiksi elpymisvälineessä olleita lisärahoja tutkimukseen, maatalouden kehittämiseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon on vähennetty verrattuna komission alkuperäisiin ehdotuksiin.

Marin haluaa verrata sopua mieluummin nykyiseen budjettikauteen kuin siihen, mitä komissio matkan varrella esitti.

Hän huomauttaa, että kokonaisuudessaan esimerkiksi EU:n tutkimusohjelma Horisonttiin kohdistetut varat ovat nousemassa verrattuna nykyiseen budjettikauteen.

– Toisena esimerkkinä nostaisin opiskelijavaihto-ohjelma Erasmuksen, jonka rahoitus nousee 55 prosenttia kuluvasta kaudesta.

Suomen arvioissa nykyisen budjettikauden rahoitus on laskettu 27 jäsenmaan osalta niin, että EU:sta eronneen Britannian osuus on jätetty pois.

Kytky oikeusvaltioperiaatteeseen toteutumassa

Huippukokouksessa yksi vaikeista kysymyksistä oli EU-rahankäytön sitominen oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen. Neuvottelujen viimeisenä iltana, maanantain illallisella oikeusvaltiomekanismia koskevaa tekstiä hämärrytettiin, jotta Unkari saataisiin hyväksymään kytky.

Komission Von der Leyenin mukaan uusi muotoilu muodostaa muokkauksista huolimatta edelleen hyvin vahvan sitoumuksen oikeusvaltioperiaatteeseen.

Myös pääministeri Marin pitää sovun oikeusvaltiokirjausta vahvana.

– Ensimmäistä kertaa oikeusvaltioperiaate kytketään EU:n budjettiin ja varojen käyttöön. Tämä on periaatteellisesti erittäin iso ja tärkeä kysymys. Pidän myös merkittävänä saavutuksena sitä, että pystyimme sopimaan siitä, että neuvoston tasolla asia käsitellään määräenemmistöllä, Marin sanoi.

Rahasopuun kuuluu myös merkittävä ilmastoehdollisuus. Kaikesta rahoituksesta vähintään 30 prosentin on tuettava ilmastotavoitteita.

Suomi saavutti maataloustavoitteensa

Monivuotisessa budjetissa Suomelle tärkeiden maatalouden kehittämisrahojen taso on jopa nousemassa verrattuna kuluvaan budjettikauteen. Marin kertoo, että aivan neuvottelujen loppumetreillä, puoli kahdelta yöllä, Suomi onnistui neuvottelemaan itselleen lisää kansallisesti kohdistettua tukea maatalouden kehittämiseen.

Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa, josta 400 miljoonaa on maataloustukia ja 100 miljoonaa lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille.

Suomi on saanut kirjekuorirahoja aiemmissakin budjettineuvotteluissa.

Keskustelu