EU-johtajat eivät juuri edistyneet rahaneuvotteluissa – moni maa esitti samaa kritiikkiä kuin Suomi

Marin kertoo, ettei keskustelussa juuri edetty. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

STT

EU-maiden johtajien videohuippukokous päättyi juhannusaattona hyvissä ajoin iltapäivällä. Kokouksessa käsiteltiin jäsenmaiden kantoja EU:n monivuotiseen budjettiin ja ehdotettuun 750 miljardin euron elpymisvälineeseen. Yhteensä kyseessä on noin 1 850 miljardin euron paketti.

Kokouksen lyhyt kesto tarkoittaa myös sitä, ettei neuvotteluissa vielä käyty suurta vääntöä paketin sisällöstä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, ettei keskustelussa juuri edetty, vaan kukin maa kertoi oman kantansa komission esitykseen.

– En näe, että tämänpäiväisessä keskustelussa tuli yllättäviä kantoja mailta. Positiot olivat samankaltaiset, joita olimme osanneet ennakoida, Marin sanoi.

Marin kertoo tuoneensa esiin Suomen kannan siitä, ettei Suomi voi sellaisenaan hyväksyä komission esitystä, vaan haluaa siihen muutoksia. Hallitus on muun muassa linjannut, että elpymisvälineen kokoa tulisi pienentää ja siitä jaettavien lainojen määrää kasvattaa suhteessa tukiin.

Komissio on ehdottanut, että elpymisvälineestä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n yhteiseen budjettiin, joten tukirahat ohjattaisiin jäsenmaille budjetin rahoitusohjelmien kautta.

Suomi ei ollut kritiikkinsä kanssa yksin

Marinin mukaan useampi muu maa esitti samankaltaista kritiikkiä kuin Suomi. Marin ei maininnut maita nimeltä, mutta julkisessa tiedossa on, että esimerkiksi niin sanottu nuuka nelikko, eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet elpymisvälineen lainapainotteisuutta.

– Siellä korostuivat erityisesti tämä avustusten ja lainan suhde ja ylipäätänsä se, onko järkevää ottaa yhteistä lainaa ja jakaa sitä avustusmuotoisena tukena eteenpäin. Tässä tuli koviakin puheenvuoroja tältä osin, Marin kuvaili kokouksessa esitettyä kritiikkiä.

Marin ei kuitenkaan halunnut ottaa tarkkaa kantaa siihen, mikä kokoluokka tai mikä lainojen ja avustusten suhde olisi Suomelle mieluinen. Hänen mukaansa tarkkoihin lukuihin palataan neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa.

Komission ehdotuksessa elpymisväline rahoitettaisiin yhteisellä lainalla, joka maksettaisiin takaisin tulevien budjettikausien aikana. Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi kokouksen jälkeen, että yksikään jäsenmaa ei vastustanut yhteistä lainanottoa.

Suurista linjoista löytyy siis yhtäläisiä näkemyksiä, mutta monia avoimia kysymyksiä on edelleen. Osa jäsenmaista haluaa pitää kiinni avustuksina jaettavasta rahasta ja on tyytyväinen komission ehdottamaan elpymisvälineen suuruusluokkaan.

Heinäkuussa tapaaminen kasvokkain

Tämänpäiväisen kokouksen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel alkaa laatia kompromissiehdotusta, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.

Michel sanoi, että fyysinen huippukokous järjestetään heinäkuun puolivälissä. Muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on toivonut, että ratkaisu saavutettaisiin ennen kesälomakautta eli ennen elokuuta.

Marinin mukaan ratkaisun saavuttaminen on pitkälti kiinni Michelin tulevasta ehdotuksesta ja siitä, kuinka taitavasti Michel onnistuu yhdistämään jäsenmaiden erilaiset näkökannat.

– On toki mahdollista, että jo heinäkuussa voimme löytää yhteisen sovun, ja itse pitäisin sitä tärkeänä, mutta paljon riippuu siitä, millaisen esityksen saamme neuvoston puheenjohtajalta, Marin sanoi.

Päätös EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymisvälineestä vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Videokokouksessaan EU-johtajat saivat myös katsauksen EU:n ja Britannian tulevan suhteen neuvotteluista. Marin arvioi, että neuvotteluissa on vielä paljon työtä edessä.

EU-johtajat sopivat myös Ukrainan tilanteen vuoksi käyttöön otettujen Venäjä-pakotteiden jatkamisesta.

Kommentoi