Suomen Buk-räjäytyksen kuvaaminen epäonnistui alasammutun MH17-lennon tutkinnassa – tutkimusmateriaalia saatiin Suomesta rikostutkintaan yli vuoden viiveellä

Suomi teki Buk-ilmatorjuntaohjuksen koeräjäytyksen, mutta siitä saatujen tietojen toimittaminen MH17-lennon rikostutkintaa varten kesti aikansa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Oikeudenkäynti malesialaiskoneen alas ampumisesta Ukrainassa kesällä 2014 jatkui tällä viikolla Hollannissa. Koronaepidemian aiheutti oikeudenkäyntiin kahden ja puolen kuukauden tauon. Alun jälkeen vähälle huomiolle julkisuudessa jääneessä oikeusprosessissa esiteltiin teknistä todistusaineistoa muun muassa Suomessa tehdyistä tutkimuksista, joissa ei oltu vältytty myöskään ongelmilta.

Kansainvälisen JIT-rikostutkinnan ja syyttäjien mukaan Malaysia Airlines -yhtiön lento MH17 ammuttiin alas heinäkuussa 2014 Itä-Ukrainan kapinallisalueelta laukaistulla, mutta Venäjän asevoimille kuuluneella Buk-ilmatorjuntaohjuksella.

Tapauksen tutkimukset aiheuttivat kohun Suomessa syksyllä 2016. Tuolloin kävi ilmi, että Suomessa oli tehty salaa ohjuksen koeräjäytys vuotta aiemmin, mutta että Suomi ei ollut vielä suostunut luovuttamaan tutkimusmateriaalia JIT:n käyttöön.

Ongelmia aiheutti tasapainoilu asekauppaan liittyvien salassapitomääräysten ja avustamisessa kansainvälistä huomiota saaneen rikoksen ratkaisemisessa. Suomi oli ostanut nyt jo käytöstä poistetun Buk-ohjusjärjestelmän Venäjältä 1990-luvulla.

Asiaa selittämään joutui selittämään myös presidentti Sauli Niinistö. Lopulta alkuvuodesta 2017 kerrottiin, että Hollantiin oli toimitettu kaikki sieltä pyydetty materiaali.

Lisää koeräjäytyksiä Ukrainassa

Yli vuoden viive sai alkuviikosta vahvistusta hollantilaissyyttäjä Thijs Bergerin puheenvuorosta oikeussalissa. Hänen mukaansa Suomessa kuvattiin ja skannattiin kolmiulotteisesti Buk-ohjus lokakuussa 2015. Suomen viranomaiset luovuttivat kuvat ja skannausmateriaalin tutkinnan käyttöön tammikuussa 2017, syyttäjä kertoi

Samoin oli laita koeräjäytyksen suhteen, jossa muun muassa tutkittiin, miten ohjuksesta lähtevät sirpaleet osuvat räjähdyspaikan ympärille pystytettyihin, lentokoneen pintaa mallintaviin alumiinilevyihin.

– Testin jälkeen alumiinilevyt, sirpaleet ja ohjuksen muut jänteet pantiin talteen, ja helmikuussa 2017 Suomi luovutti ne Hollantiin jatkotutkimuksia varten, Berger kertoi.

Siihen mennessä JIT oli jo tehnyt kaksi koeräjäytystä lisää Ukrainassa kesällä 2016. Berger ei maininnut oikeussalissa syyksi tutkimusmateriaalin panttaamista Suomessa vaan toisen, teknisemmän ongelman. Suomen koeräjäytys haluttiin nimittäin myös kuvata erikoisnopeilla kameroilla, jotta taistelukärjestä sinkoavien sirpaleiden hajonta ja nopeus saataisiin taltioitua.

– Koska tällaisia kokeita tehdään hyvin harvoin, oikeiden asetusten löytämisessä kameroihin piti edetä yrityksen ja erehdyksen kautta. Myöhemmin kävi ilmi, etteivät kuvat alkuperäisestä kokeesta Suomessa olleet käyttökelpoisia jatkotutkimuksissa. Sen takia JIT päätti tehdä kaksi uutta räjäytyskoetta Ukrainassa, Berger kertoi.

Oikeudessa esitellyissä hidastetuissa videoissa Ukrainan räjäytyksistä näkyy, kuinka sirpaleet muun muassa lävistävät alumiinilevyjä.

Neljä syytettyä, kukaan ei paikalla

Räjäytyskokeiden perusteella tutkijat ovat halunneet todentaa sitä, että alas ammutusta Boeing 777 -koneen putoamispaikalta sekä vainajista löytyneet ylimääräiset palaset ovat peräisin Buk-ohjuksesta. Lisäksi sirpaleiden nopeudesta ja suunnasta on pystytty tekemään laskelmia ohjuksen todennäköisestä laukaisupaikasta.

Lennon MH17 tuhosta syytetään tässä vaiheessa neljään henkilöä: venäläisiä Igor Girkiniä (Strelkov), Sergei Dubinskia ja Oleg Pulatovia sekä ukrainalaista Leonid Hartshenkoa. Kukaan ei ole ilmestynyt paikalle oikeudenkäyntiin, mutta Pulatovia on edustanut salissa hollantilainen asianajaja.

Pulatovin asianajaja valitti oikeudessa, että koronaepidemiatilanteen takia yhteydenpito hänen päämieheensä Venäjällä sekä puolustuksen valmistelu on ollut käytännössä mahdotonta. Tästä huolimatta uudelleen tauolle jääneen oikeudenkäynnin on määrä jatkua juuri puolustuksen puheenvuoroilla, näillä näkymin 22. kesäkuuta.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa MH17:n tuhoutumiseen eikä ole myötävaikuttanut tutkimuksiin.

Malaysia Airlines -yhtiön lento MH17 oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä, suuri osa hollantilaisia, saivat surmansa.

Kommentoi