Teollisuuden uudet tilaukset laskivat 13 prosenttia – ekonomistit olivat odottaneet jyrkempää pudotusta

Teollisuuden uusien tilauksien määrissä on ollut merkittävää laskua. Mikko Stig / LEHTIKUVA

STT

Teollisuuden uudet tilaukset jäivät huhtikuussa 13 prosenttia pienemmiksi kuin viime vuoden huhtikuussa, kertoo Tilastokeskus. Vuoden alusta laskien tilausmäärä on vähentynyt 8,3 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Tilaukset ovat nyt laskeneet neljä kuukautta peräkkäin. Lasku oli nähtävissä kaikilla teollisuuden toimialoilla, mutta eri syvyisenä. Kemianteollisuuden tilausmäärä laski 1,3 prosenttia, paperi- ja kartonkituotteiden 18 prosenttia.

Tilastokeskus huomauttaa, että voimakkaat heilahtelut ovat tyypillisiä, sillä suuret tilaukset kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Samalla myös teollisuustuotanto on pienentynyt sekä verrattuna edelliseen kuukauteen että viime vuoden huhtikuuhun. Kausitasoitettu teollisuustuotanto jäi huhtikuussa 2,2 prosenttia pienemmäksi kuin maaliskuussa. Työpäiväkorjattu tuotanto oli huhtikuussa 3,1 prosenttia pienempi kuin viime vuoden huhtikuussa.

Tuotanto laski eniten kemianteollisuudessa, jossa pudotusta oli 6,8 prosenttia verrattuna maaliskuuhun. Metsäteollisuuden tuotanto laski 2,9 ja metalliteollisuuden 2,2 prosenttia.

Suomen luvut paremmat kuin Saksassa

Tilastoa kommentoineet ekonomistit pitivät lukemia odotettua parempina. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arveli, että Suomen pitkillä tilauskirjoilla ja kevyemmillä sulkutoimilla on oma vaikutuksensa. Pudotus on vasta edessä.

– Silti taidetaan olla niin sanotussa Kelju K. Kojootti -hetkessä. Vauhtia vielä on, mutta kallionkielekettä ei varpaan alla enää tunnu, Vesala pohti tviitissään .

Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen puolestaan totesi tviitissään , että Suomen teollisuus on toistaiseksi pärjännyt koronakriisin aikana verraten hyvin.

– Saksassa teollisuuden tuotanto on suorastaan romahtanut kevään aikana. Siellä autoteollisuuden tuotanto on käytännössä ollut nollassa.

OP :n pääekonomisti Reijo Heiskanen oli samoilla linjoilla.

– Suomen käyristä ei koronan vaikutusta tällä erää huomaisi jos ei tietäisi. Tilanne oli tosin heikko jo ennen koronaa ja epäilemättä epäsuoria vaikutuksia on kulman takana, Heiskanen tviittasi .

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arveli, että vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Lasku oli Appelqvistin mukaan "ei paljon mitään" verrattuna esimerkiksi Saksaan, jossa maan elinkeinoelämän kannalta keskeiset autotehtaat ovat olleet kiinni.

– Ei romahdusta toistaiseksi, mutta uudet tilaukset laskeneet jo 4 kuukautta putkeen eli suunta on tiedossa, Appelqvist tviittasi .

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoi pelänneensä paljon pahempia lukuja, vaikka suunta toki on huono.

– Korona-aikana näihin voi olla tyytyväinen, Mikkonen sanoi tviitissään .

Saksassa teollisuustuotanto laski huhtikuussa 17,9 prosenttia verrattuna maaliskuuhun. Alamäki vain jyrkkeni, sillä maaliskuussa pudotusta tuli liki yhdeksän prosenttia verrattuna edelliseen kuukauteen. Myös Saksan vienti on laskenut voimakkaasti ja supistui huhtikuussa 24 prosenttia verrattuna maaliskuuhun.

Keskustelu