Business Finland on myöntänyt koronatukea pääosin säädösten mukaisesti, mutta yksittäistapauksissa kriteereistä on lipsuttu

Business Finlandin tukipäätöksistä on käyty julkisuudessa kiivasta keskustelua. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Business Finland on myöntänyt koronatukea pääsääntöisesti säädösten mukaisesti, työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa tarkastusraportissa todetaan. Joissakin yksittäistapauksissa tuen myöntämisen kriteerit eivät ole täyttyneet.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo STT:lle, että Business Finlandin hakemusten määrä on yli kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa, joten yksittäiset virheet ovat ymmärrettäviä.

– Mutta nämä täytyy ottaa sitten kiinni. Nämä havaitaan Business Finlandin normaaleissa tarkistuksissa, mutta myös Valtiontalouden tarkastusvirasto käy läpi tämän kokonaisuuden, Lintilä sanoo.

Business Finlandin on määrä auttaa yli viiden henkilön pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tuki ei ole tarkoitettu yksinyrittäjälle, mutta tarkastusraportin mukaan yksittäisissä tapauksissa tukea oli myönnetty yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.

Tukea oli myönnetty myös yrityksille, joilla oli päätöksentekohetkellä puutteita tietojen toimittamisessa verottajalle. Tämä on Business Finlandin rahoitusehtojen vastaista. Tukea saatettiin myöntää myös rahoituskriteerien vastaisesti yli 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

Ministeri muistuttaa, että Business Finlandin jakama tuki ei ole vastikkeetonta, vaan tuen piirissä olevaa kehityshanketta ja sen toteutumista arvioidaan matkan varrella.

– Jos nämä eivät täytä kriteerejä, rahat joudutaan palauttamaan. Tämä ei ole mikään yleisavustus, vaan tämä on ihan vastikkeellista tukea yritykselle, Lintilä toteaa.

Kriteeristössä tulkinnanvaraisuutta

Selvityksessä tarkasteltiin, ovatko Business Finlandin tukien rahoituskriteerit olleet selkeät ja hyvin viestityt sekä onko käsittely tehty asianmukaisesti ja säädösten mukaisesti.

Tarkastuksen perusteella Business Finland on viestinyt ja neuvonut hakijoita rahoituspalveluista asianmukaisesti. Se ei ole rahoittanut maksuhäiriöisiä yrityksiä.

Raportin mukaan Business Finland ei kuitenkaan ollut laatinut kirjallisia arviointikriteereitä koronan vaikutusten arviointiin. Rahoituskriteeristössä ilmenikin tulkinnanvaraisuutta.

– Rahoitushakemuksiin kuvatut kehittämistoimenpiteet on tulkittu matalalla kynnyksellä kehittämistoiminnaksi, mikä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta kehittämisen ja varsinaisen liiketoiminnan välillä, raportti toteaa.

Business Finlandin myöntää yrityksille esiselvitysrahoitusta enintään 10 000 euroa sekä kehittämisrahoitusta, jota voi saada enintään 100 000 euroa. Yhdelle yritykselle on voitu maksaa myös molempia tukia.

Tarkastus käsitteli tukihakemuksia noin kuukauden aikajaksolla maalis–huhtikuussa. Tuona aikana Business Finland oli tehnyt myöntäviä rahoituspäätöksiä noin 7 200 kappaletta 245 miljoonan euron arvosta. 1 800 tukihakemusta hylättiin.

Tarkastuksen ministeriölle teki BDO Audiator .

"Ainoa nopea työkalu"

Business Finlandin tukipäätöksistä syntyi julkisuudessa kiivasta keskustelua huhtikuussa, kun ilmeni, että tukia ei myönnetty vaikeuksiin joutuneiden yritysten kiinteisiin kuluihin vaan kehittämishankkeisiin. Lain mukaan Business Finlandin rahoitus on tarkoitettu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Innovointirahoituksen osuus koko yritystukipotista on suuri. Hallitus on luvannut yrityksille suoraa tukea koronakriisiin vajaat 1,5 miljardia euroa, josta Business Finlandin osuus on 800 miljoonaa.

Mutta oliko Business Finland oikea työkalu auttamaan yrityksiä koronakriisissä?

– Se oli käytännössä ainoa voimassa oleva työkalu, jolla päästiin nopeasti liikkeelle, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan Business Finlandin koronatuet voivat jäädä historiaan, mikäli hallitus päättää ensi viikolla edetä uusien yritystukimuotoa, jota ministeri nimittää kustannustukimalliksi.

Kommentoi