Koronakuolemat eivät näy vielä Suomen kuolintilastoissa

STT

Koronavirusepidemia ei näytä nostaneen merkittävästi Suomessa maaliskuussa kuolleiden määrää. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viikolla 13 eli 23.–29. maaliskuuta Suomessa kuoli 1 014 ihmistä. Kuolleista 80 prosenttia oli yli 70-vuotiaita, Tilastokeskus kertoi Twitterissä . Kuolleita oli 58 vähemmän kuin vastaavalla viikolla vuotta aiemmin ja 140 vähemmän kuin vuonna 2018. Koronavirus alkoi levitä Suomessa kunnolla maaliskuussa.

Kaikkiaan tämän vuoden maaliskuussa kuoli 4 599 ihmistä. Vuotta aiemmin kuolleita oli maaliskuussa reilut 250 enemmän. Tämän vuoden maaliskuun tiedot voivat vielä täydentyä.

New York Times julkaisi verkkosivuillaan tilaston, jossa näkyy, miten koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat vaikuttaneet eri maiden kuolinmääriin. Esimerkiksi Espanjassa määrät olivat nousseet 66 prosenttia, Ranskassa 32 prosenttia ja Ruotsissa 12 prosenttia.

Koronakuolemat viiveellä Suomen tilastoihin

Mutta näkyvätkö koronaviruksen aiheuttamat kuolemat myöhemmin julkaistavissa kuolintilastoissa?

– Tuntuu uskottavalta, että näin käy. Suomessa seurataan tarkasti koronavirusinfektiotapausten lukumäärää ja toisaalta siihen kuolleiden määrää. Se perustuu siihen, että ne diagnosoidaan, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta sanoo ja lisää:

– Voi olla, että tapahtuu kuolintapauksia, joissa diagnoosi on jotain muuta, kuten sydänkohtaus ja silloin koronainfektio jää huomaamatta.

Koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrän näkyminen tilastoissa loppuvuoden aikana riippuu Jaakkolan mukaan paljon siitä, millaisia toimenpiteitä epidemian taltuttamiseksi tehdään.

– Se on ratkaisevaa. Nyt näyttää, että epidemia on hallinnassa. On sitten nähtävissä toimenpiteiden jälkeen, mihin suuntaan epidemia lähtee menemään, Jaakkola pohtii.

Jaakkolan mukaan myös sillä on vaikutusta, tuleeko Suomeen myöhemmässä vaiheessa niin sanottu epidemian toinen aalto.

– Veikkaisin, että nyt on opittu käsittelemään asioita, jos tulee uusi aalto puolen vuoden tai vuoden päästä. Se ei pääse yllättämään silloin. Testit ovat kunnossa ja pystytään tunnistamaan uudet tapaukset. Jos virus ei muunnu, kuten se ilmeisesti ei muunnu kuten influenssavirus, niin sitten seuraavalla kierroksella osa väestöstä on immunisoitunut. Sekin rajoittaa leviämisvauhtia.

Pitkäaikaissairauksien hoidossa huolenaiheita

On myös syytä pohtia sitä, muuttaako koronavirusepidemia muuten kuolleisuutta Suomessa.

– Nyt jää tietysti hoitoviivettä, kun terveydenhuoltopalvelut ovat tällä hetkellä pitkälti kiinni tai muutettu etäpalveluiksi. Kroonisia sairauksia sairastavien, kuten sydän- ja verisuonitauti- sekä diabetespotilaiden kontrolleja on peruttu. Myös syöpäseulonnat varmaan suurelta osalta ovat pysähdyksissä, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo.

Jousilahden mukaan rajoitusten pitkittyessä sairauksien diagnostiikka pitkittyy ja potilaiden tila voi huonontua. Myös syöpien havaitsemisessa voi tulla viivettä. Lisäksi kiireettömiä leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä on siirretty ja jonojen purkamiseen menee vähintään vuosi. Jousilahti nostaa esiin myös hammashoidon, joka on pääosin keskeytyneenä.

– On valtava määrä hoitamattomia lieviä ja vähän vaikeampiakin hammasongelmia, joilla saattaa olla heijastuksia sydän- ja verosuonitauteihin, Jousilahti kertoo.

Koronavirukseen oli perjantaihin mennessä kuollut Suomessa 177 ihmistä . 138 kuolleesta oli tarkemmin saatavilla heidän ikänsä ja mediaani-ikä on 84, eli koronaviruksen aiheuttamat kuolemat painottuvat hyvin iäkkäisiin.

– Jos katsotaan koko väestötasolla, niin koronaviruksen aiheuttamien elinvuosien menetys on hyvin vähäinen tässä kokonaisuudessa. Toinen asia on sitten se, kuinka paljon ennenaikaisia kuolemia pystytään ehkäisemään toimenpiteillä. Sitä tullaan tulevaisuudessa laskemaan, Jousilahti huomauttaa.

Ilmansaasteet ja liikenne vähentyneet

Koronavirusepidemia ympäri maailmaa on vaikuttanut siihen, että esimerkiksi liikennemäärät ovat romahtaneet. Sillä on puolestaan ollut vaikutusta siihen, että ilmansaasteita on vähemmän. Mikä vaikutus sillä on kuolintilastoihin?

– On selvää, että ilmansaasteilla on vaikutusta, koska lyhytaikaisella altistuksella on vaikutusta kuolleisuuteen, erityisesti hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin. Siitä on hyvin vahva näyttö. Suomessa väheneminen on tietenkin lievempää, koska ilmansaasteiden kokonaisvaikutus on pienempi kuin esimerkiksi Kiinassa, Jaakkola sanoo.

Jaakkola toivoo, että yhdestä koronavirusepidemian aikana opitusta toimintatavasta tulisi pysyvä.

– Otin tammikuussa kantaa hengitystieinfektioehkäisyn puolesta Ylen haastattelussa . Eli matalammalla kynnyksellä pitäisi jäädä etätöihin, eikä tartuttaa muita. Suuri osa ihmisistä tiedostaa hengitystieinfektioriskin, mutta työpaikalla on vaikea väistää, jos ihmiset tulevat akuutissa infektiossa työpaikalle, Jaakkola sanoo.

Hän toivoo, että koronavirusepidemiassa noudatetulla varhaisella etätöihin jäämisellä olisi positiivinen vaikutus myös tulevaisuudessa. Tällä tavoin voitaisiin vähentää influenssasairauksien vaikutusta. Useimmille ihmisille influenssa ei ole vakava, mutta on myös suuri joukko kroonisia sairauksia sairastavia, joille se voi olla hengenvaarallinen.

– Koronavirusepidemian yhteydessä riskiryhmiä on pyritty suojelemaan. Minusta se koskee myös muita infektiosairauksia. Toivoisin, että infektiokontrollikulttuuri tulisi yhtenä muutoksena.

Keskustelu