Niko Kytösaho säätää hyppyä maailmancupin vaatimuksiin

Niko Kytösaho on virittänyt lajiharjoittelun voimakkaasti Keski-Euroopan olosuhteisiin. Keski-Euroopassa harjoitellaan mäissä, joissa hypätään maailmancupia, Kytösaho kertoo. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Niko Kytösaho ja mäkihypyn A-maajoukkueen muut urheilijat Antti Aalto ja Arttu Pohjola ovat virittäneet lajiharjoittelun voimakkaasti Keski-Euroopan olosuhteisiin. Se tarkoittaa sitkeää leiritystä profiileiltaan nykyaikaisten mäkien tuntumassa ja harjoitushyppyjä laskevien ilmavirtausten hyppyreissä.

Kuukausien leiritys palvelee jopa korostetusti myös olympiavalmisteluja, sillä Pekingin 2022 talviolympialaisissa kilpaillaan mäkimitaleista lähes kahden kilometrin korkeudessa merenpinnasta eli ohuessa ilmassa.

– Ulkomaan leiritys on lisääntynyt huomattavasti. Ja varsinkin viime vuodesta, koska silloin emme olleet koronan takia kuin kaksi viikkoa ulkomailla ennen maailmancupin alkua, Kytösaho kertoi Hiihtoliitoliiton tilaisuudessa Helsingissä.

– Nyt leiritystä kertyy ulkomailla lähes kolme kuukautta ennen cupin alkua, joten se on ihan merkittävä satsaus harjoitteluun niissä olosuhteissa.

Olot, profiilit ja tasonmittarit

Päävalmentaja Janne Väätäinen keskittyi tuulioloihin aiempaa jääräpäisemmällä tarkkuudella, kun Kytösaho ja Aalto alkoivat saada hyppyripöydän tekniikat jengoilleen viime talven kisoissa.

Siinä vaiheessa Väätäinen hoksasi toden teolla ilmalennon ensi metrien merkityksen. Se korostuu Keski-Euroopan viilenevien iltojen olosuhteissa, joissa ilmavirrat ovat yleensä laskevat. Eli hyppääjät ponnistavat "tyhjään" mäkeen eikä tyypillisen kotimaan kilpailun vastatuuliin.

– Keski-Euroopassa harjoittelemme mäissä, joissa hypätään maailmancupia ja oloissa, joissa ne kilpailut järjestetään. Sielläkin on erilaisia mäkiprofiileja, mutta ne ovat silti aika samantyyppisiä, uudempia ja modernimpia mäkiä, Kytösaho selvittää.

– Homman juju on saada mahdollisimman paljon harjoituksia talven kisoja vastaavissa olosuhteissa.

Eikä kyse ole vain hyppytekniikan hienosäädöstä. Keski-Euroopan mäkikeskuksissa valmentajien ja hyppääjien sparraajina on muitakin kuin mittanauha.

– Siellä hyppää myös muita A-maajoukkueita. Eli näemme koko ajan tasomme vastustajiin verrattuna, Kytösaho jatkaa.

– Sen tuntee, jos hyppää hyvin, muttet kuitenkaan tiedä, hyppäätkö top-10:n, top-20:n vai top-30:n -tasolla. Nyt sitäkin on pystytty seuraamaan koko ajan.

Treenit kisatunnelmissa

Kilpakumppaneiden läsnäolo tekee lajiharjoitukset muutenkin kilpailunomaisemmiksi.

– Totumme samalla siihen, että ympärillä on koko ajan muita. Ennen siitä tuli kisoissa vähän painetta, kun ympärillä oli äkisti muita joukkueita ja aloimme ihmetellä niiden tekemisiä. Uskon, että tämä kokemus auttaa keskittymään omiin juttuihin talven kisoissa.

Neljänneksi ulkomaanleirityksen eduksi Kytösaho mainitsee välineiden kehittämisen sukeltaessaan yhä syvemmälle mäkihypyn yksityiskohtiin.

– Pyrimme optimoimaan välineet kisoja vastaavissa oloissa yhä yksilöllisemmin niin, että ne auttavat suoritusta. Varsinkin lennon alkuvaihe tehdään tosi paljon välineillä.

Myös välinevalmistajien tuki on Keski-Euroopassa lähempänä kuin Rovaniemellä tai Rukalla.

Pallo vie mäkimiestä

Kytösaho ja Aalto viettivät Väätäisen matkassa pitkät tovit Keski-Euroopan kilpailukiertueillaan viime talvena, Se kävi henkisesti raskaaksi, kun rajoitukset kutistivat hotellit ja harjoituspaikat koronakuplaksi.

Nyt A-maajoukkueen käytössä on kaksi asuntoa Italian Tarvisiossa, josta he pääsevät näpsäkästi ympäröiviin mäkikeskuksiin kuten kesällä Planicaan, Kranjska Goraan ja Bischofshofeniin.

– Nyt ei tarvitse kokea hotellikuolemaa, kun saamme harjoitella kuin olisimme kotona, Kytösaho kiittää.

– Leiritys on siltä osin pyritty tekemään meille mahdollisimman helpoksi. Pystymme elämään vapaammin kuin hotelleissa ja käytössä on vähän enemmän tilaa. Hotelleissa olimme kahden hengen huoneissa kimpassa. Ja kun lattialle oli levitetty kivasti kuukauden kamat, huoneessa ei ihan hirveästi sitä tilaa yleensä ollut.

Koronarajoitusten hellitettyä hyppääjät ovat tehneet vapaillaan esimerkiksi reissun Venetsiaan. Lisäksi Kytösaho ja Pohjola ovat innostuneet golfista, jota he ovat käyneet pelaamassa harjoitusten jälkeen.

Oudot olympiahyppyrit

Talven lähestyessä mäkiväen puheenaiheeksi on nousemassa Pekingin olympialaisten hyppypaikka. Mäet sijaitsevat lähes kahden kilometrin korkeudessa merenpinnasta, joten olosuhteita on vaikea ennakoida. Jos siellä ei järjestetä esikisoja, vain kiinalaishyppääjät pääsevät tutustumaan olympiahyppyreihin ennen olympialaisia.

– Hyppäämme siellä melkein kahdessa tonnissa. Se voi olla haaste, mutta sitähän ei kukaan oikein tiedä, Kytösaho pohdiskelee.

– Kukaan ulkomaalainen ei ole päässyt hyppäämään niissä hyppyreissä, eikä kukaan tiedä, millaisia ne mäet ovat.

Kytösaho uskoo, että Pekingin olot muistuttavat joka tapauksessa enemmän Keski-Euroopan kuin Suomen oloja.

– Hypätään kovemmilla vauhdeilla kuin merenpinnan tasolla. Lentoradat ovat korkeammat ja pudotaan korkeammalta alas, Kytösaho ennakoi.

– Mutta kyllä se vähän niin on, että jos pystyt hyppäämään hyvin Keski-Euroopassa, pystyt hyppäämään hyvin myös siellä. Laji ei kuitenkaan muutu mihinkään.

Pekingin talviolympialaiset järjestetään 4.–20. helmikuuta 2022.

Kommentoi