Liigaseuran pyörittäminen vaatii omistajalta usein paksua lompakkoa – etenkin jalkapalloliigasta löytyy seuroja, joissa käsi käy varakkaiden pääomistajien taskuilla

Kiinteistöalalla vaurautensa luonut Sarajärvi tienasi vuonna 2019 verotettavaa tuloa noin 460 000 euroa. Timo Aalto / LEHTIKUVA

Tapio Keskitalo / STT

Miesten jääkiekkoliigassa ainakin JYP, HIFK ja SaiPa ovat ilmoittaneet päättyneen tilikauden tappioistaan viime kuukausina.

Sama kaiku on jalkapalloliigassa, jossa monet seurat tekevät tappioita vuodesta toiseen. Koronavirus on pahentanut tilannetta entisestään.

– Tänä vuonna jokainen seura tekee tappiota, jalkapalloliigan SJK:n puheenjohtaja Raimo Sarajärvi ennakoi.

Normaalivuosinakin löytyy seuroja, jotka käyvät rikkaan omistajansa kukkarolla tai saavat konserniapua. Seurojaan jopa useilla miljoonilla rahoittaneita omistajia kutsutaan usein mesenaateiksi, vaikka termi on hivenen harhaanjohtava.

Supercellin miljonäärit TPS:n taustalla

Jalkapallossa kiinteistöpohatta Sarajärvi on SJK:n, pankkiiri sekä Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti KuPSin ja liikemies Färid Ainetdin Hongan pääomistaja. Laivanvarustaja Stefan Håkans on Interin perustaja ja omistaja. Kauppaneuvos Anders Wiklöf tukee IFK Mariehamnia.

Jääkiekossa ovat näkyvästi mukana muun muassa peliyhtiö Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, jotka ovat TPS:n omistajia.

Heistä Paananen tienasi vuonna 2019 verotettavaa tuloa 14,96 miljoonaa euroa, Kodisoja 12,96 miljoonaa, Wiklöf 5,41 miljoonaa, Lahti 1,52 miljoonaa, Sarajärvi 0,46 miljoonaa, Håkans 0,37 miljoonaa ja Ainetdin 0,24 miljoonaa.

– TPS on rakas seura ja sieltä, mistä olemme kotoisin. Totesimme Mikon kanssa aikoinaan, että halusimme olla tukemassa ja auttamassa TPS:ää vaikean ajan yli, Paananen tiivisti taannoin STT:lle.

Syyskuussa he perustivat rahaston juniorijääkiekkoilijoiden harrastuksen tukemiseksi. Oman rahastonsa kautta juniorijääkiekkoa on tukenut myös energiayhtiö St1:n omistaja Mika Anttonen.

– Urheilubisneksessämme ja urheilussamme ei oikein ole mukana tahoja, jotka tavoittelevat taloudellista voittoa. Kyseessä on rakkaus lajiin, urheiluun ja ehkä yhteiskunnallinen takaisinmaksu, Sarajärvi sanoo.

Urheiluseurat ovat usein melko pientä liiketoimintaa, mutta isoja brändejä.

– Pääsarjaseurat ovat paikkakunnillaan vetovoimatekijöitä, mitä ei kunnallishallinnossa ole täysin haluttu ymmärtää. SJK on 60 ihmisen työpaikka, joten tämä on Seinäjoella kohtuullisen kokoinen työnantaja. Kyseessä on paljon muutakin kuin joukkue, Sarajärvi sanoo.

Hän on ylpeä SJK:n omasta stadionista ja viereisestä palloiluhallista.

– Ne ovat jälkiä, jotka minusta jäävät. Stadionillamme eivät kunnan isät päätä mitään.

"Negatiivinenkin on välittämistä"

Ulkopuolinen kritiikki on usein kovaa seurapomoille, jos menestystä ei tule.

– Ei se tietysti kivalta tunnu, jos tappioista syyllistetään ja voitot ovat muiden ansiota. Usein myönteisesti ajattelevat eivät tuo asiaansa niin aktiivisesti julki kuin kielteisesti. Siihen täytyy tottua, sulkea korvansa ja ajatella, että siinähän huutavat, Sarajärvi sanoo.

Hän kuvailee värikkäästi ravintolavertauksella, miltä kritiikki saattaa rahoittajista tuntua.

– Vähän sama, jos joku tarjoaisi kaveriporukalle päivällisen ja porukka haukkuisi, että olipa paskaa ruokaa ja viinikin huonoa. Negatiivinenkin on toki välittämistä, Sarajärvi naurahtaa.

Monien seurojen taustayhtiöt ovat laajentaneet liiketoimintaansa myös urheilun ulkopuolelle. Esimerkiksi jääkiekkoliigan Kärppien tytäryhtiöt ovat mukana musiikkitapahtumissa ja työvoimavuokrauksessa.

Kärpät ja jalkapallossa HJK ovat olleet monesti talousluvuiltaan mallioppilailta. Miten isompi osa seuroista pääsisi pysyvämmin samaan?

– Media-arvomme ja mediaoikeuksien hintamme täytyisi nousta edes skandinaaviselle tasolle. Suomalaisessa urheilussa tv-rahaa pyörii kunnolla vain jääkiekossa. Monella paikkakunnalla vaadittaisiin olosuhdeparannuksia. Eurojoukkueena pärjääminen on iso asia, Sarajärvi visioi kotimaista jalkapalloa.

Korona saattaa vaikuttaa jalkapalloon pitkään

SJK:n Sarajärven mukaan koronaviruspandemialla saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia kotimaiseen jalkapalloon.

– Kausi on ollut kaikille seuroille taloudellisesti todella raskas. Hyvää on ollut, että on pystytty ylipäätään pelaamaan ja ottamaan yleisöä jonkin verran sisälle.

Miesten jalkapalloliigan kausi päättyy keskiviikkona runkosarjaan, sillä loppusarjat päätettiin olla pelaamatta.

– Suunnitellusta ja sovitusta kesken jättäminen on vähän negatiivinen asia, Sarajärvi sanoo.

Korona on jo kurittanut jalkapalloliigan seuroja rajusti.

– Tänä vuonna jokainen seura tekee tappiota. Tappiot pitää kuitenkin kattaa ja maksaa, Sarajärvi toteaa.

Koronaan heijastevaikutukset saattavat olla merkittäviä.

– Urheilulle on iso asia, jos ihmiset oppivat olemaan poissa katsomoista ja katsomaan ruudun äärestä. Suomalaisessa urheilussa tv-rahaa ei pyöri kunnolla kuin jääkiekossa. Urheilua rahoitetaan aika lailla yhteistyökumppaniverkostojen kautta. Mitkä ovat yhteistyökumppaneiden omat taloudelliset tilanteet tässä paineessa?

Sarajärven mukaan SJK:lla on 650 yhteistyökumppania. Keskustelut kumppanien kanssa ovat olleet myönteisiä.

– Mutta jos yritysten tulovirrat ehtyvät, yhteistyöeurot ehtynevät myös meille päin, SJK-pomo pelkää.

Kiinteistöalalla vaurautensa luonut Sarajärvi tienasi vuonna 2019 verotettavaa tuloa noin 460 000 euroa.

Korona on näkynyt myös muutoin SJK-konsernin toiminnassa. Seuran kotistadionilta on peruttu muun muassa konsertteja ja pikkujoulutilaisuuksia.

– Ilman koronaa olisimme ehkä tehneet tänä vuonna positiivisen tuloksen, Sarajärvi uskoo.

Kommentoi