Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista, parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen, mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Saada ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.
Vanhana tänään -julkaisussa jo vuonna 2011 emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä ja Sari Vaapio esittivät kysymyksen: Kohtaavatko tiedot, suositukset ja arkipäivän kokemukset toisensa ikääntyneiden ja vanhusten hoidossa ja palveluissa?
Muistan, kuinka ansiokkaasti Kivelä on puhunut vanhusten puolesta useissa iäkkäiden palveluja koskevissa televisio-ohjelmissa.
Olen saanut sellaisen käsityksen, että kaikilla iäkkäillä ei ole kykyä valvoa etuaan tai läheistä puolesta puhumaan. Silloin lainsäädännön on oltava kunnossa.
Tänään eletään vuotta 2022 ja ollaan edelleen miettimässä samoja asioita. Palveluissa on aina parantamisen varaa. Jokainen voi lähipiirissä miettiä mitenkähän tämä näin meni.
Iäkäs lähimmäinen oli aika pitkään omassa kodissaan lähes sänkypotilaana ja hänen puolisonsa seurasi vierestä toisen haurastumista. Toivo paremmasta piti voimia yllä.
Puolison kuoltua toinen puoliso joutui melko pian ympärivuorokautiseen hoivaan. Hänen tilansa heikkenemistä ei huomattu.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL kerää tietoa vanhuspalveluista. Keräämisen kohteena ovat ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus, kotihoidon riittävyys, johtaminen ja toimintatavat vanhuspalvelujen toimintayksiköissä.
Valtakunnan tasolla tietoja käytetään vanhuspalvelulain toteutumisen arvioinnissa, palvelujen tavoitteiden ja laatusuosituksen seurannassa.
Valvontaviranomaiset käyttävät tietoja valvonnan tukena. Palvelunjärjestäjät voivat hyödyntää tuloksia palveluiden hankinnassa ja niiden toteutumisen seurannassa.
Palveluntuottajilla on mahdollisuus käyttää tietoa toimintansa kehittämisessä. Asiakkailla ja omaisilla on tietolähde vertailla eri toimintayksiköiden tietoja.
Kirjoitukseni taustatietoihin tutustuminen avasi aivan uuden näkökulman iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tilan seurantaan ja mahdollisuuksiin.
Katsotaan, miten uudet hyvinvointialueet ottavat seurannan tulokset toiminnassaan huomioon.
Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja Iisalmen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja.