Työilmapiiri parani kehitystyön myötä – Vahvuudet nostettiin esille Lapinlahdella

Heikko työhyvinvointi hoitoalalla on ollut vahvasti esillä. Uutisoinnin perusteella esimerkiksi kiire ja uupumus ovat alalla tyypillisiä.

Lapinlahden kunnassa on päätetty tehdä työtä sen eteen, että hoitopalveluissa työskentelevien keskuudessa alhainen työhyvinvointi ei olisi sääntö vaan ennemminkin poikkeus. Siksi syksyllä lähdettiin kartoittamaan, millainen tilanne työyhteisössä vallitsee, jotta voitaisiin pureutua oikeisiin kehityskohteisiin työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Apuna Lapinlahden kunta käytti pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan, työkykyjohtamiseen erikoistunutta yritystä. Työhyvinvointivalmentaja Johanna Huhta on ollut mukana kunnan työkyvyn kehittämisessä jo useamman vuoden ajan.

– Haastattelimme esihenkilöä ja työntekijöitä, jotka työskentelevät Lapinlahden kunnalla vanhusten asumispalveluissa ja kotihoidossa, Huhta kuvailee, kuinka kehitystyö lähti liikkeelle.

Keskusteluissa käytiin läpi niin itse työhön, työilmapiiriin kuin työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Niin työntekijät kuin esihenkilöt ovat arvostaneet, että Lapinlahden kunta hankki avuksi ulkopuolisen toimijan.

– On ihanaa, että ulkopuolelta tuli ihminen kysymään, miten meillä toimitaan. Hän pystyy katsomaan asioita niin paljon eri tavalla kuin että tilannetta olisi kartoittanut joku omasta joukostamme, Lapinlahden kotihoidon vastaava sairaanhoitaja Mari Pohjola kertoo.

Meillä vallitsee keskustelevampi ilmapiiri.

Tulosten kuuleminen jännitti paljon erityisesti johtoasemassa työskenteleviä ja henkisesti esihenkilöt ja johto olivat valmistautuneet pahimpaan.

– Välillä on ollut tunne, että kaikki on väärin ja paljon negatiivisia asioita liikkui kotihoidon ympärillä. Olinkin positiivisesti yllättynyt miten paljon positiivisia asioita tuli esille, Pohjola kuvailee tuntemuksiaan tulosten suhteen.

Erityisesti yhteen hiileen puhaltaminen, korkea ammattitaito, huumorintajuisuus ja avoimuus koettiin työyhteisön vahvuuksiksi.

– Usein kehitystyössä lähdetään etsimään heikkouksia ja keskitytään vain vahvasti siihen, mikä organisaatioissa on huonosti. Meidän tapaamme kuuluu kuitenkin keskittyä myös vahvuuksiin ja hyviin asioihin, sillä niiden tunnistaminen on erityisen tärkeää: vahvuudet ovat voimavara, jonka avulla voidaan vaikuttaa heikkouksiin ja rakentaa heikkouksista uusia vahvuuksia, Huhta avaa toimintatapaa.

Osallistava lähestymistapa saakin kiitosta Pohjolalta.

– Suosittelen ehdottomasti kaikkia tasoja osallistavaa tapaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi. Työhyvinvointi on kuitenkin yksi tärkeimpiä asioita tässä työssä jaksamisessa ja työnantajan tulee luoda tietynlaiset raamit työnteolle.

Vaikka varsinaisia jatkotoimenpiteitä ei ole vielä Lapinlahden kunnassa ehditty jalkauttamaan on Pohjola huomannut selkeän muutoksen työpaikalla.

– Tuntuu, että työilmapiiri on tämän kehitystyön myötä parantunut ja olemme menneet positiiviseen suuntaan jo nyt. Meillä vallitsee keskustelevampi ilmapiiri, Pohjola kertoo.

Kehitystyö

Esihenkilöt on saatava mukaan

Esihenkilöitä ja työntekijöitä haastatellessa työhyvinvointivalmentaja Johanna Huhta yllättyi, miten paljon vahvuuksia haastatellut löysivät toiminnasta.

– Vahvuuksien myötä on helpompi lähteä kehittämään toimintaa. Haastatteluista on poimittu ne tärkeät asiat, joita lähdetään kehittämään. Haastatteluissa tuli esille välittäminen ja vahva ammattitaito. Tämä näkyy kohtaamisissa työssä. Niissä hetkissä oli sekä asiakkaan että työntekijän hyvä olla. Pidetään kaikin keinoin huolta asiakkaista.

Kehityskohteiksi työyhteisössä nousi esimerkiksi kuuntelun taito, yhteistyö ja osallistaminen.

– Kehittäminen ei tapahdu hetkessä, mutta pelkästään jo keskusteleminen vie eteenpäin. Lapinlahden kunnalta on rohkeaa lähteä tähän työhön.

Johtamisen kehittäminen on iso teema sosiaali- ja terveysalalla. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Johtamista kehittämällä saadaan nostettua tuottavuutta, parannettua työhyvinvointia ja vähennettyä työntekijöiden vaihtuvuutta.

Ihmisten on työvoimapulan takia helppoa vaihtaa paikkaa. Vaihtuvuutta on aina, mutta varsinkin suurina määrinä se kuormittaa työyhteisöä.

Kun työyhteisön kehittämiseen lähdetään, esihenkilöillä on tärkeä rooli, miten he ilmaisevat työn tärkeyden ja kertovat asiasta.

– En voi tarpeeksi korostaa, miten tärkeä rooli heillä on tässä. Ilman heidän tukeaan olisi todella vaikeaa tehdä mitään.

Huhdalla on tapana ottaa heti aloitukseen esimerkiksi workshopin muodossa mukaan edustajia johdosta, esimiehistä ja työntekijöistä, jotta saadaan mahdollisimman laaja, monipuolinen näkemys.

Mainos: Iisalmen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat