Elina Komulaisen vapaa sana: Kuusen äitin rinnas

Elina Komulainen

Elina Komulainen

Oletko tullut ajatelleeksi, että sammalella on sängyn sielu? Tai miten suomen kielen sanat kätkevät sisälleen yllättäenkin tunteita? Laavu on niin kuin laav juu.

Löysin nämä ajatukset Satu Kettusen kuvakirjasta Aarteitani Suomesta (Otava, 2021). Kirjassa on lapsen näkökulmasta kerrottuja ja kuvitettuja suomalaisia lempiasioita, joita meillä on mahdollisuus pitää yhteisinä sydämen aarteina.

Metsään saa mennä kuka vaan. Luonnosta löytää paljon sellaista, mitä ei tarvitse eikä voi ostaa.

Turun yliopistossa on tutkittu vuodenaikojen vaihtelun vaikutusta aivojen toimintaan. Vuodenajat vaikuttavat niin tunteisiin kuin sosiaaliseen elämään.

Vuorokauden valoisten tuntien määrä vaikuttaa aivojen opioiditoimintaa sääteleviin reseptoreihin. Tutkimustulos selittää kaamosmasennusta.

Kettusen lastenkirjassa on kuvattu oivaltavasti, miten ensilumen saapumisen tietää aamulla jo ennen silmien avaamista. Kun on ollut pitkään synkkää ja harmaata, ja sitten yhtäkkiä joku napsauttaa valot päälle!

Laavu on niin kuin laav juu.

Tämän uuden talven myötä on saanut pakahtua siitä hiljaisesta kauneudesta, mitä talvinen luonto tarjoaa tavallisena arkisena päivänä. Ei tarvitse kuin katsella ympärilleen.

Kesällä valo antaa meille D-vitamiinia ja muutenkin virtaa. Talvessakin on omat, toisenlaiset, virtalähteensä, kuten pakkasillan tähtitaivas. Kaikki ne kuviot korkealla kannella. Vain talvi voi kimaltaa niin kuin timantti.

Rauhalliselle lumisateelle on mitä viehättävin nimitys. Lunta sataa kaunaillen. Hiljaa leijaillen satava puhdas lumi ei ole taakka. Se on huntu, suoja, vaippa, peite. Jotakin levollisen tärkeää ja turvallista.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat koonneet katsauksen luontosuhteen merkityksestä lapsen hyvinvoinnille. Suhde luontoon muuttuu kaupungistumisen, digitalisaation ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen myötä.

Aikuisten velvollisuus on tarjota lapsille mahdollisuuksia rakentaa omaa luontosuhdettaan päivittäisessä arjessa päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa. Lisään tähän listaan vielä: kodeissa.

Muistan lapsuudesta erään 4H-kerhoillan, kun marssimme metsän reunaan varusteinamme taskulamput.

Metsässä sytytimme lamput ja voi mikä elämys: siellä ne puiden oksilla killuivat kaikkien pankkiryhmien heijastimet eri korkeuksilla. Pilkkopimeä ja sakea kuusimetsä syttyi hetkessä loistamaan!

Kirsi Salonen on havainnut väitöskirjatutkimuksessaan, että ihminen voi kokea luonnossa vahvaa yhteyttä, hyväksyvää läsnäoloa ja sitä kautta tervehtymistä.

On myös tutkittu, miten metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti, rauhoittaa ja auttaa stressistä palautumista. Jo lyhyellä metsäkävelyllä on tärkeä vaikutus.

Kansalliskirjailija Aleksis Kivi runoili aiheesta kaiken olennaisen. Terve, metsä, terve vuori! Ihana on täällä rauha. Viherjäisel laattialla mis ei seinät hämmennä, tähtiteltin korkeen alla käyskelen ja laulelen. Ja maailma unholaan jääköön.

Kotoisa havunneulasten tuoksu sieraimissa. Jäniksen juolahduksia hangella. Mitäpä sitä juuri nyt muuta.

Kirjoittaja on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n psykologi.

elina.komulainen@mieli.fi

Kommentoi