Iivo Polven vapaa sana: Keiden äänillä luottamustoimiin?

Iivo Polvi

Iivo Polvi

Kuukausi sitten pidetyn kuntavaalituloksen perusteella valmistellaan parhaillaan esitystä henkilöiden nimeämiseksi elokuun alussa avoimiksi tuleviin luottamustoimiin. Joissakin kunnissa nimet on jo tiedossa mutta useissa valintaesitykset tekevissä järjestöissä ratkaisut ovat vielä avoinna.

Vaalituloksen perusteella Iisalmessa vertausluku, jolla viimeinen eli 43.s valtuustopaikka ratkesi, oli 176,7. Pienin henkilökohtainen äänimäärä, jolla valtuustopaikka aukesi, oli puolestaan 50 ääntä, mutta sitä suuremman äänimäärän saaneita ehdokkaita oli yhdeksän, jotka eivät tulleet valituiksi. Sellaista on vaalimatematiikka!

Iisalmessa yhteensä seitsemän valtuutetun henkilökohtainen äänimäärä oli vähintään 177 eli suurempi kuin edellä mainittu pienin vertausluku. Siten vain nuo seitsemän valtuutettua tulivat valituiksi ”omilla henkilökohtaisilla äänillä”.

Kaikki muut 36 valtuutettua tulivat valituksi oman ja puolueensa vaaliliiton ehdokkaiden saaman kokonaisäänimäärän perusteella – eli puolueensa avulla.

Eri ryhmien saamat valtuustopaikat määräytyvät vaaliliittojen saaman kokonaisäänimäärän perusteella vaalilaissa säädettyä suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Jos samaa suhteellisuusperiaatetta sovelletaan edelleen valtuutettujen lukumäärän perusteella jaettaessa valtuuston täytettäviä muita luottamustoimielinpaikkoja yksitellen, suosii järjestelmä yleensä suurimpia ryhmiä pienempien kustannuksella.

Sellaista on vaalimatematiikka!

Se on eräs syy ns. teknisten vaaliliittojen syntymiselle, koska kuntalaki velvoittaa valtuuston toimittamaan tietyin edellytyksin suhteellisen vaalin valittaessa henkilöitä eri luottamustoimiin. Vaaliliiton avulla siihen osallistuvat voivat vahvistaa omia asemiaan muiden kustannuksella.

Valtuustossa luottamustoimipaikkoja täytettäessä oikeudenmukaisempi menetelmä olisi jakaa paikat eri ryhmien vaaleissa saamien äänimäärien suhteessa. Silloin tulos vastaisi paremmin ja suoraan vaalissa saatua kannatusta.

Sitä voidaan vapaaehtoisesti soveltaa nykyisinkin, jos ryhmät sen hyväksyvät. Se tekisi ns. tekniset vaaliliitot myös tarpeettomiksi. Valintamenetelmän muuttaminen äänimäärien suhteessa tapahtuvana pakolliseksi edellyttäisi kuitenkin kuntalain 105 pykälän muuttamista.

Luottamuspaikkajakoa koskevissa neuvotteluissa yleisesti todetaan, että kukin ryhmä valitsee omat edustajansa sovituille paikoille muiden ryhmien niihin puuttumatta. Ja tuota periaatetta on syytä kunnioittaa.

Minusta olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, mitkä ovat ne perusteet, joilla ryhmät nimeävät ehdokkaansa ainakin merkittävimpiin tehtäviin.

Ilmeisesti monet yllä mainitut ”omilla henkilökohtaisilla äänillä” valitut valtuutetut,tulevat ryhmissään nimetyiksi ehdokkaiksi ylikunnallisiin luottamustoimiin ja valtuuston, kaupunginhallituksen tai suurimpien lautakuntien puheenjohtajistoon tai vähintään kaupunginhallituksen jäseniksi.

Ja minusta se on yleisesti hyväksyttävissä. Mutta mitkä ovat ne perusteet, joilla keskeisiin tehtäviin nimetään oman vaaliliiton kokonaisäänimäärän perusteella valitut.

Toteutetaanko valinnat eri tehtäviin henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä, jolloin valinnat perustuisivat nykyistä paremmin äänestäneiden vaaleissa ilmaisemaan tahtoon. Sillä voisi olla jatkossa äänestysaktiivisuutta tukeva vaikutus.

Toivottavasti saisimme jälleen jo seuraavissa vaaleissa äänioikeutettujen enemmistön valitseman valtuuston!

Kirjoittaja on Iisalmen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.).

iivo.polvi@gmail.com

Kommentoi