Yläsavolaiset emännät tekevät kalenteria – projektissa yhdistyvät hauskanpito, itseilmaisu ja maaseudun asia, muun muassa

Kalenterin kuvissa nähdään kaksitoista maitotilan emäntää, ja idea on innostanut mukaan kuvattavia myös Ylä-Savon ulkopuolelta. Kuvassa Sini Tikkanen. Kyseessä on making of -kuva, joka ei ole lopullisen kalenterin kuvia. Paula Antikainen

Maarit Äyhynmäki

Tekeillä oleva Ylä-Savon Emäntäkalenteri 2022 tulee myyntiin loppuvuodesta. Markkinointia ja muita käytännön asioita hoitaa vieremäläinen Laura Kauhanen, joka on yksi kalenteriprojektin käynnistäjistä ja tietenkin mukana myös kuvattavana.

Kalenterin toteuttamisessa on hyvänä apuna ollut emäntien oma Facebook-ryhmä. – Meillä maitotilan emännillä on oma ryhmä, joka on tavallaan myöskin vertaistukiryhmä. Some mahdollistaa sen, että kontaktit ovat laajemmat kuin ennen, Kauhanen kertoo.

Kalenterin kuvissa nähdään kaksitoista maitotilan emäntää, idea on innostanut mukaan kuvattavia myös Ylä-Savon ulkopuolelta.

Valokuvaajana toimii sonkajärveläinen Paula Antikainen, myös hän on maitotilan emäntä ja työskentelee lisäksi ProAgria Itä-Suomen palkkalistoilla. Kauhanen kertoo, että kuvat otetaan aidoissa maaseutuympäristöissä ja luonnonvalossa. Osa kuvista on otettu talven aikana, osa tullaan ottamaan vielä kesällä. Kuvien toteutuksessa on vapaa tyyli ja ideointi, myös kuvaustilanteet voivat  tuoda mukanaan uusia toteutustapoja. – Kuvissa tulee olemaan naiskauneutta enemmässä ja vähemmässä vaatetuksessa kuvattavien omien toiveiden mukaan, ja etusijalla niissä on itseilmaisu ja kehopositiivisuus. Näillä kuvilla ei ole tarkoitus miellyttää ketään muita kuin itseä. Erään kalenteriemännän mies on sanonut, että tästä aiheesta kertovat jutut ovat kerrankin hyviä uutisia, kun kaikki on nyt jotenkin kurjaa, Kauhanen kertoo. Kalenteri on parhaillaan ennakkomyynnissä, ja siitä saadut tulot ohjataan paikallisiin yleishyödyllisiin kohteisiin. 

Viime vuonna Kauhanen perusti oman toiminimen, jonka puitteissa hän on myynyt myös maaseutuun liittyviä tuotteita, nimittäin lehmäaiheisia paitoja ja pikkuhousuja. Vaatekuvauksiin mukaan pyydettyjen kollegoiden kanssa lähdettiin suunnittelemaan myös kalenterin tekemistä. Hän kertoo, että lehmäaiheisille tekstiileille ei tällä kertaa ole luvassa jatkoa, vaan työn ja perhe-elämän ohella kalenteriprojekti vie nyt vapaa-ajan. – Olen vapaa taiteilija, sillä toteutan aina niitä ideoita mistä innostun, nauraa Kauhanen.

Maaseudun puolustajana Kauhanen korostaa kalenterin tekemisellä olevan muutakin merkitystä kuin yhteinen ajanvietto ja hauskanpito.

– Maaseudulla on mahdollisuuksia vaikka mihin, tämä on place to be, jos haluaa toteuttaa omia ideoita, hän painottaa. Maaseudun nuorta sukupolvea edustava 33-vuotias Kauhanen on asunut Vieremän Valkeiskylällä viisi vuotta ja työskennellyt emäntänä viimeiset kolme vuotta.  Täperän tila on hänen miehensä kotitila, ja perheessä on kolmevuotias lapsi. Kotiseutu- ja maaseuturakkautta tunnustava emäntä ei katsele asioita pelkästään idyllinä, vaan tuo esille maaseudun elämänmuodon ja raskaan maataloustyön mahdollistavan myös ihmisten yksinäisyyden ja haasteet mielenterveydelle. – Kaikki perinteiset kokoontumiset kylällä ennen pandemiaa eivät enää vetäneet väkeä paikalle kuten ennen, Kauhanen pohtii ja lisää, että vaikkakin perinteiset roolit ovat tiukassa, eletään maaseudulla myös muutoksen ja murroksen aikaa. Hän haluaisikin nähdä, että mieluummin kuin ulkopuolelta valmiiksi annettujen toimintamallien mukaan, maaseudulla tartuttaisiin enemmän itse asioihin. – Henkilökohtaisesti lisäksi toivon, että tästä kalenteriyhteistyöstä alkaisi tietynlainen emäntien voimaantumisliike. Olen varmaan vähän tämmöinen emäntä-aktivisti, hän toteaa.

Lisäksi toivon, että tästä kalenteriyhteistyöstä alkaisi tietynlainen emäntien voimaantumisliike.

Kommentoi