Maaseutukouluja puolustava kansalaisryhmä perkasi säästösarakkeet Kiuruvedellä – varjobudjetin tavoite on osoittaa epätarkkuuksia aikaisemmista laskelmista

Kyläkoulujen puolesta -kansalaisyhdistyksen varjobudjetin esitteli sen suurelta osin valmistellut Markku Siponen. Maarit Äyhynmäki

Maarit Äyhynmäki

Kiuruvedellä suunnitteilla oleva, kaikkien neljän maaseutukoulun lakkauttaminen perustuu konsulttiyritys FCG-Perlaconin tekemiin laskelmiin. Koulujen lakkauttamista vastustava Kyläkoulujen puolesta -kansalaisryhmä järjesti maanantai-iltana Kiurusalissa kaikille avoimen tilaisuuden, jossa esiteltiin varjobudjetti.

Varjobudjetin esittelijänä toimi suurimman työn sen eteen tehnyt Markku Siponen. Siposen perheessä on neljä lasta, joista kolmen lähikoulu on Kalliokylän koulu. Hän työskentelee liikunnanopettajana Pielavedellä.

Esityksen alussa Siponen kiitti kaupungin viranhaltijoita avusta varjobudjetin laadinnassa. Myös FCG-Perlacon oli vastaillut omalta osaltaan kysymyksiin.

– FCG-Perlaconin tekemissä laskelmissa löytyy muutamia virheitä sekä ristiriitaisuuksia siten, että mahdollisesti samoja siivouskuluja ja poistoja on käytetty kahdessa kohdassa, ja tämä on vaikuttanut säästöihin, Siponen kertoo.

Tiedustellessaan asiaa konsulttiyritys FCG-Perlaconista oli Siposelle vastattu, että heidän laskelmansa perustuvat kaupungilta saatuihin lukuihin.

Siponen korosti, että sen paremmin konsultin kuin kaupunginkaan taholta ei ole tehty tahallisia virheitä, vaan ennemminkin kyse on ollut väärinymmärryksistä puolin ja toisin.

Mahdollisesti samoja siivouskuluja ja poistoja on käytetty kahdessa kohdassa.

Lisäksi varjobudjetti kyseenalaisti säästötoimen, jossa FCG-Perlaconin laskelmissa viisi koulunkäynnin ohjaajan työpaikkaa katoaa, mikäli uusi iso yhtenäiskoulu rakennetaan ja maaseutukoulut lakkautetaan.

– Miksi koulunkäynninohjaajien määrää vähennettäisiin näin reilusti suhteessa oppilasmäärään? Onko heitä siis tällä hetkellä liikaa keskustassa olevassa Nivan koulussa, koska samalla määrällä aiottaisiin pärjätä myös isossa yhtenäiskoulussa huomattavasti suuremman oppilasmäärän kanssa, kysyi Siponen.

Tällä hetkellä maaseutukouluissa työskentelee viisi koulunkäyntiohjaajaa.

Myös koulukyytien laskelmat mietityttivät, koska kustannuksia eivät kasvata pelkästään pidentyneet kuljetusmatkat vaan myös se, että kuljetusoppilaiden määrä lisääntyy.

Puheenvuoron tilaisuudessa käytti myös Mira Kokkonen (kesk.), joka on kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä talouden tasapainottamistyöryhmän puheenjohtaja. Hän kiitteli Kyläkoulujen puolesta -kansalaisryhmää aktiivisuudesta ja aktivismista ja kertoi, että talouden tasapainottamisryhmä tulee perehtymään varjobudjettiin. Ryhmä kokoontui tiistaina.

Tilaisuuden vapaissa puheenvuoroissa kritisoitiin koulujen lakkauttamista sekä korostettiin, että on arvioitava lapsivaikuttavuus, joka on lain mukaan pakko tehdä eikä perustu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi esitettiin kysymys, pitäisikö nykyisen vai tulevan kaupunginvaltuuston tehdä päätös esillä olevasta asiasta.

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kyläkoulujen puolesta -ryhmän jäsen Anja Manninen kertoi, että varjobudjetin laatimiseen meni aikaa vain kuukausi.

– Mitä kaikkea me saisimmekaan aikaan, jos päättäjät ja virkamiehet ottaisivat meidät kuntalaiset heti alussa mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun? Manninen kysyi.

Kasvatustieteen tohtori

Pienten maaseutukoulujen puolestapuhuja

Tilaisuudessa puhui myös kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen, joka on profiloitunut pienten maaseutukoulujen puolestapuhujana. Hänen työuraansa sisältyy myös parinkymmenen vuoden jakso Kiuruvedellä, jolloin hän toimi opettajana useammassa maaseutukoulussa ja koulun johtajana kahdessa maaseutukoulussa.

Lisäksi Peltonen tuntee koulumaailman myös yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistysjohtajan sekä tutkijan näkökulmasta.

– Kouluverkkosuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti lapsiin kohdistuvat vaikutukset sekä koulutuksellinen tasa-arvo, Peltonen muun muassa totesi. – Koulujen lakkauttaminen on usein suunnittelematonta ja perustuu talouteen tai politikointiin. Kirjanpidollisilla merkinnöillä vyörytyseristä todellisia kustannuksia on hämärrytetty, ei voida todentaa säästölaskelmien oikeellisuutta, hän kertoo.

Keskustelu