Vapaa sana Tuulesta temmattu – Lempeitä tekoja, käsiä, silmiä, ajatuksia sekä lempeää olemista

Se alkoi Nestori Miikkulaisesta. Liian tuulisesta saaresta. Oli perjantai-illan harkkakuskaus, kun Puhelinlangoilla soi jälleen Juha Vainio. Jäin toistelemaan ääneen sitä, ettei tuuliseen saareen saatu asettumaan naista. ”Äiti, jos se Nestori ois saanu naisen sinne saareen asettumaan, koko laulua ei ois olemassakaan.” Niin. Siinä se ydin on. Laulu olisi aivan toinen, jos asettuminen olisi käynyt toteen.