Kaupunkineuvos Martti Harju muisteli alueemme muutamien vuosikymmenten takaista hedelmällisen yhteistyön aikaa.
Herkästi on muodostunut käsitys, että nykyään kussakin kunnassa/kaupungissa taiteillaan yksin samojen ongelmien kanssa kukin omissa poteroissaan.
Meillä seutukuntana on kuitenkin toimintaympäristönä tarjota monia merkittäviä etuja kuten uudet terveet koulu- ja päiväkodit, uimahalli ja terveyskampus. Keskeinen sijaintimme, yhteydet joka suuntaan ja myös hyvälaatuinen puuraaka-ainevaranto ovat tärkeä laadun tae kasvavilla puurakentamisen markkinoilla.
Koko valtakunnan vertailussa tänne on muodostunut miltei itse huomaamattamme erittäin merkittävä suurten kansainvälisten vientiyritysten keskittymä. Tätä argumenttia pitää käyttää markkinoinnissamme ehdottomasti tehokkaammin. On rakennettava molempia osapuolia palveleva yhteistyökuvio malliin 'täällä menestytään'. Kohtaat lupsakan savolaisen tekemisen meiningin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Meillä osataan myös täsmäkouluttaa nopealla aikataululla yritysten tarvitsemia työntekijöitä. Esimerkiksi hitsaus- tai särmäystaito on saavutettavissa pätevien ohjaajien tiiviissä ohjauksessa mielestäni kolmessa kuukaudessa, kun keskitytään vain ja ainoastaan itse tekemiseen. Ei heidän työnsä vaadi mitään molekyylitason tietämystä.
Kuinka sitten saataisiin uutta eloa tuottavaan työllistämiseen?
Mielestäni riskittömin ja nopea keino on panostaa seutukunnalla jo toimiviin tunnettuihin yrityksiin. Mitä oheistuotteita tai palveluita potentiaaliset yritykset voisivat luontevasti pienin investoinnein lisätä ohjelmiinsa. Omina kokemuksinani mainitsen pari tapausta. Ideoin aikanaan puun lämpökäsittelyssä syntyvistä sivutuotteista lämpöpuukomposiitin. Avitimme aikanaan myös paikallista metallityöfirmaa merkittävään kasvuun vaatimalla tekniikan toteuttajainsinööritoimistolta yksinoikeuden tänne tekniikan rakentamisista ympäri maailmaa. Näin pitää mielestäni toimia.
Sivullinen huomaa myös herkemmin kehityskohteita muissa yrityksissä.
Selvittämisen aihe ehdottomasti olisi, minkä alan uusille toimijoille löytyisi tarvetta ja tilaa sijoittua seutukunnalle.
Muun muassa Soinlahden laaja teollisuusalue hakee edelleen toimijoita. Toistaiseksi se tekee virkaa metsäyhtiöiden välivarastolaanina ja nuorten kuminpolttotarkoituksessa. Silloinen investointi valtion tukineen oli kyllä aiheellinen, mutta onko riittävän aktiivisesti yrityshaussa toimittu?
Täällä on uskottu vielä maatalouteen. On ymmärretty erikoistumisen ja jalostamisen merkitys jopa vientituotteiksi asti. Biokaasujalostamoiden rakentamiset Kiuruvedellä näyttävät hyvää esimerkkiä. En näkisi myöskään tuulivoimalahankkeita täysin tyrmättyinä, kun vaan suojaetäisyydet pidetään riittävinä. Niistä koituisi verotuloja ja sähköstä voi kehittyä vielä huomattava vientituote. Rakentuva tiestö palvelisi kaikkia luonnossa liikkujia, enkä usko tältä istumalta vielä eduskuntavaalien alla esitettyihin kaikkiin haittavaikutuksiin.
Kati Åhman kirjoitti jotain jo tapahtuvan pyöreän pöydän ympärillä, mutta nyt vaaditaan enemmän konkretiaa. Ellei Iisalmessa halukkuutta riitä yhteistyön käynnistämiseen, pitäisi katseet suunnata Kiuruveden ja Vieremän suuntaan. Ehkäpä jotain annettavaa silloisista kokemuksistaan irtoaisi kaupunkineuvokseltakin, koska tilanne tuntuu kovasti huolettavan myös häntä.
Todennäköisesti yhteistoiminnasta hyötyisi eniten keskuskaupunkimme. Mutta olisiko sillä väliä. Koko seutukunta on yhteistä työssäkäyntialuetta. Tärkeintä on saada lisää elinvoimaa ja säilyttää koko Ylä-Savo asuttuna peruspalvelveluineen ja katkaista kasvava väestökato. Tänne muuttaneilla kotiutuminen on helppoa. Ihmettelyn aiheina he eritoten mainitsevat luonnon, teollisuusyritysten runsauden, monipuolisuuden ja palvelu- sekä harrastetason kattavuuden. Kaikki hyviä suosituksia!
Yhteistyön puolustaja yli rajojen
'Juuret Kiuruvedellä - tehtävä muualla'
Kirjoittaja on kuudennen myönnetyn tunnustusplakaatin vastaanottanut yrittäjäeläkeläinen.