Tarve opetuksen ja ohjaamisen ammattilaisista on lisääntynyt. Samalla kaikki kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Eduskuntavaalien alla puolueet ovat jälleen kerran yksituumaisia siitä, että koulutuksesta ei tule leikata. Tarkemmin keskustelua kuunnellessa huomaa, että puhutaan ennen kaikkea peruskoulun ja korkea-asteen rahoituksesta. Molempien rahoitus tulee ehdottomasti turvata.
Valitettavasti samalla unohtuu, että perusopetuksen jälkeen suurin opiskelijamäärä on ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijoita on yli 340 000, joista 2/3 osaa aikuisia. He suorittavat ensimmäistä tutkintoaan, vaihtavat alaa tai päivittävät osaamistaan vastaamaan muuttuvia työn vaatimuksia.
Suomessa nuorten määrä on kääntynyt laskuun käytännössä kaikissa maakunnissa. Tämän perusteella Valtionvarainministeriö on arvioinut, että koulutuksesta vapautuu resursseja suunnattavaksi muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Erikoista on, että nyt huomio on kohdistunut siihen, miten jatkuvasta oppimisesta, eli aikuisten ammatillisesta koulutuksesta, voitaisiin vähentää rahoitusta ja suunnata sitä muualle.
Suomessa on jo useita vuosia sitten ymmärretty, että ensimmäinen tutkinto ilman uudelleen- tai täydennyskoulutusta ei riitä takaamaan työuraa eläkkeelle saakka. Jatkuva oppiminen ja yhteiskunnan vahva tuki sille on yksi niistä asioista, joilla Suomi on menestynyt ja jota Suomesta halutaan oppia.
Esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopiston yli 2500 tämänhetkisestä opiskelijasta n. 1700 on täyttänyt 20 vuotta. Jos määrärahoja supistetaan aikuisten koulutuksesta, emme pysty enää tarjoamaan nykyisenkaltaisia koulutusmahdollisuuksia seutukuntamme ihmisten ja yritysten tarpeisiin. Uudelleen ja täydennyskoulutuksen rahoitusvastuu siirtyisi yhä enemmän yrityksille ja koulutettaville henkilöille itselleen, samalla osa kenties jäisi ilman koulutusmahdollisuutta.
Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen korkea määrä (n. 2 mrd euroa). Summa on suuri, mutta niin on myös koulutettavien määrä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen euromäärä on edelleen 2010-luvun alkua vastaavalla tasolla, ja sen ostovoima on laskenut merkittävästi.
Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on kasvanut, vieraskielisten opiskelijoiden määrä kolminkertaistunut ja erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä kasvanut yli 60 %. Kaikki tämä on tarkoittanut sitä, että tarve opetuksen ja ohjaamisen ammattilaisista on lisääntynyt. Samalla kaikki muut toimintakustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Haluamme, että Ylä-Savossa voidaan valmistaa metsä- ja kaivoskoneita, erikoisajoneuvoja, tuottaa ruokaa ja elintarvikkeita eri muodoissaan, tuottaa erilaisia ihmisten ja yritysten tarvitsemia palveluita, hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja ennen kaikkea mahdollistaa seutukunnalla hyvän elämisen edellytykset myös tulevina vuosikymmeninä.
Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että meillä on jatkossakin edellytykset tuottaa osaajia eri aloille. Samalla pitää varmistaa, että lainsäädäntöä ja järjestäjäverkkoa ei kehitetä valtionohjausta korostavaan suuntaan. Seutukunnan koulutus- ja osaamistarpeista on paras tietämys siellä, missä yritykset ja oppilaitokset sijaitsevat, eli Ylä-Savossa, ei jossain muualla. Sama huoli koskee viestiä siitä, että Suomeen tulisi rakentaa koulutusjärjestelmä, jossa ”vain suuri on kaunista”.
Mikäli koulutuksen järjestäjän mahdollisimman suuri koko aidosti takaisi koulutuksen oikean kohdentumisen, rahojen tehokkaan käytön, ihmisten hakeutumisen oikeille aloille ja muut esiin nostetut hyödyt, niin Suomeenhan kannattaisi tällöin perustaa yksi valtion omistama oppilaitos, joka tuottaisi koulutuspalvelut tehokkaasti ja laadukkaasti koko Suomeen.
Tulevat vaalit ja vaalien jälkeinen hallitusohjelma tulevat ratkaisemaan suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden, etenkin ammatillisen koulutuksen osalta. Mikäli sen rahoitusta leikataan tai rahoitus jäädytetään, se johtaa väistämättä koulutuksen tarjonnan ja laadun heikkenemiseen.
Iisalmessa 28.3.2023
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Ylä-Savon ammattiopisto
Kari Puumalainen on kuntayhtymän johtaja/rehtori.
Kyösti Kauppinen on yhtymähallituksen puheenjohtaja.
Jarmo Tikkanen on yhtymävaltuuston puheenjohtaja.
Tero Rönkä on pääluottamusmies, OAJ/JUKO.