Eläkeliiton mukaan miehistä 26 prosenttia ja naisista 36 prosenttia saa eläkettä alle 1249 euroa kuukaudessa ja verotus on palkkatuloa kovempaa. Useat pieneläkeläiset elävät äärimmäisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Eläkeläisköyhyyttä ei ole saatu Suomesta kitkettyä pois. Siihen tarvitaan useita korjauksia.
Ahkerasti työtä tehnyt sukupolvi tyytyy usein sinnittelemään pienillä tuloillaan ja osa joutuu turvautumaan leipäjonoihin. Pieneläkeläiset voivat kokea tilanteensa hyvinkin nöyryyttäväksi. Toimeentulo vaikuttaa mielialaan ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja terveyteen.
Julkisten palveluiden digitalisoituminen voi aiheuttaa esimerkiksi sen, ettei köyhyysrajalla oleva eläkeläinen osaa hakea toimeentulotukea tai hän ei tiedä olevansa oikeutettu siihen. Niinpä digitaalisten toimintojen rinnalla tulisikin säilyttää vaihtoehtoisia perinteisiä viranomaispalveluita.
Useilla eläkeläisillä on käytössään säännöllinen reseptilääkitys, jonka 50 euron alkuomavastuu täytyy maksaa alkuvuonna. Köyhyysrajalla elävät saattavat jättää ostamatta tarpeellisia lääkkeitä. Alkuomavastuu tulisikin jakaa useammalle kuukaudelle. Myös esimerkiksi Kelan asumistukijärjestelmää olisi tarpeen arvioida uudelleen.
Eläkeläiset pitäisi nähdä yhteiskunnassa voimavarana. He ovat rakentaneet meille mahdollisuuden tämän päivän elämään. Nyt on meidän vuoromme auttaa heitä.
Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas (kesk.).