Suomi valittiin jo kuudetta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Koko listauksen kärkikolmikossa olivat Suomen lisäksi Tanska ja Islanti. Pohjoismaista Ruotsi oli kuudes ja Norja seitsemäs.
Kyselyssä laitetaan valtiot järjestykseen kansalaisten onnellisuuden mukaan. Asukkaat arvioivat itse omaa onnellisuuttaan, jota peilataan moniin mittareihin, muun muassa bruttokansantuotteeseen, elinajanodotteeseen ja korruptioon.
Kun omaa onnellisuutta verrataan muihin mittareihin, Suomi näyttäytyy erityisen vahvasti taulukossa maana, josta haaveillaan. Suomea pidetään esimerkkinä tulevaisuuden yhteiskunnasta. Se on kaikista kuudesta vertailukohdasta se, jolla Suomi päihittää monet muut tilaston kärkipään maat.
Elinajanodote, sosiaaliset verkostot, anteliaisuus ja korruptio ovat likimain samalla tasolla kärkikymmenikössä, mutta mielikuva onnellisesta elämästä ja turvallisesta ja hyvinvoivasta kansakunnasta nostaa Suomen ykköseksi.
Kyse lienee pitkälti siitä mielikuvasta, miten Suomen maabrändiä on viime vuosina maailmalle viety. Siinä markkinoinnilla ja mielikuvien rakentamisella on ollut iso rooli.
Mutta miten kävisi meille yläsavolaisille, jos Suomen sisällä tehtäisiin samanlainen onnellisuusmittaus?
Ylä-Savossa on hyvin teollista tuottavuutta, meillä on hyväntekeväisyyttä ja eikä korruptio vaivaa aluettamme. Kaikki palvelut eivät ehkä ole ihan niin hyvät kuin suuremmissa kaupungeissa, mutta sosiaalisia verkostoja meillä on, kun elämme näin tiiviissä ja välittömässä yhteisössä. Itäsuomalaiset sairastavat ehkä enemmän kuin eteläsuomalaiset, joten elinajanodotteessa tulisi meille hieman miinusta muuhun Suomeen verrattuna.
Mutta olemmeko me niin onnellisia elämäämme, että nousisimme valtakunnan kärkeen? Iisalmi on satsannut paljon markkinointiin ja mielikuvan rakentamiseen, joten sen perusteella voisimme noustakin. Parhaillaan käynnissä oleva kiireettömyyskampanja osaltaan tukee positiivista mielikuvaa ja onnellisuutta.
Monissa alakouluissa huomaa hyvä -kampanjalla haetaan positiivisuutta kouluihin ja oppilaiden päiviin. Samaa voisi kokeilla Iisalmessa ja koko Ylä-Savossakin. Kehumalla naapuria voisimme vahvistaa onnellisuutta omalla alueellamme. Kuten tiedämme – hyvä kello kauas kuuluu.