Kevään aikana olen ollut kuulolla Savo-Karjalan alueen MTK: n ja MHY: n vaalipaneeleissa. Nyt on hyvä aika kertoa, mitä paneeleissa niin asiantuntijat, vaalipaneelivieraat kuin yleisökin ovat ottaneet esille. Kaikilla on yhteinen huoli siitä, miten suomalainen huoltovarmuus säilytetään, ruokahuolto turvataan ja maaseutu pidetään elävänä ja vielä niin, että maatalousyrittäjämme voivat tuottaa meille hyvää, laadukasta ja puhdasta ruokaa. Suomi on tutkimusten mukaan maailman neljänneksi (4) ruoka-turvallisin maa. Tämän aseman me kyllä menetämme, jos oma ruokahuolto ja ruokaturvallisuus annetaan luisua pois omista käsistämme. Lähtökohtaisesti tilanne on hyvä, kun asioiden oikean laidan tiedostamme, niin me voimme vielä päättää itsenäisesti mitä maatalouden asioissa teemme.
Korona pandemia, Euroopassa riehuva sota ja kustannusten raju nousu ovat laittaneet suomalaisen maatalouden kovan haasteen eteen, josta selviäminen vaatii meidän kaikkien yhteistä panosta. Julkinen sektori (maan hallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Elintarvikemarkkinavaltuutettu) hoitavat omat vastuunsa ja töitä nykytilanteessa heillä on. Kauppaketjut ja teollisuus hoitavat omansa ja tukevat maataloutta mm. maataloustuotteiden hankintaan liittyvien sopimusten käytäntöjä muuttamalla ja avaavat tuottajahintojen muodostumisen salat. Nyt kysyisin onko suomalaisen maatalousyrittäjän ”palkka” kohdallaan. Me kuluttajat voisimme ostaa suomalaista laaturuokaa, se on parasta työllisyyden ja huoltovarmuuden hoitamista.
Tässä kolmen maataloustuotteen hinnoittelut esimerkkinä, näin tuotteiden hinnat jakautuvat. Hinnat ovat arvioita, kun virallisia hintoja on hankala saada, hinnat ovat 2022 tasossa. Ruisleipä kuluttaja-pakkauksessa, tuottaja saa leivästä noin 7,80 prosenttia, kauppa ja teollisuus noin 80 prosenttia. Toinen tuote on peruna josta, tuottaja saa 16,40 prosenttia, kauppa ja teollisuus noin 71,30 prosenttia Kolmantena tuotteena, Nautajauheliha (10 prosenttia) kuluttajapakkauksessa, josta tuottaja saa noin 36,30 prosenttia, kauppa ja teollisuus 51,50 prosenttia. Edellinen virallinen julkistettu hintatieto on vuodelta 2016. Miksi?
Maatalouden parhaaksi olisi hyväksi rakentaa ja järjestää rahoituksen tueksi takausjärjestelmä, koska kustannusten voimakas kasvu edellyttää rahoituksen hankkimista maatalouden toiminnan säilyttämiseksi. Nyt maatalouteen myönnetyt tukipaketit eivät yksinkertaisesti riitä, koska ne pirstaloituvat liian laajalle. Tulevaisuuteen varautuminen ja uusinvestointien turvaaminen edellyttäisi maatalouteen korotettua investointitukea.
Maatalouden asioiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kirjoitettu strategia ohjeineen on sinänsä hyvä, mutta tähän aikaan ja ympäristön voimakkaisiin muutoksiin nähden, mitkä tuovat maatilojen arkeen selviytymisriskejä asiat eivät kohtaa toisiansa. Nyt toteutettava maatalouspolitiikka näyttää luotsaavan maatalouttamme entistä isompiin yksiköihin sekä siihen, että tilojen ja maatalousyrittäjien kanto- ja sietokykyä koetellaan kovasti. Tämä toiminta johtanee siihen, että julkisuuskeskustelussa oleva maataloustuotteiden vienti kääntyy entistä voimakkaammaksi tuonniksi. Näin maatalouspolitiikkamme on muuttumassa ohjaavasta ja tukevasta toiminnasta pelkästään ajautumisteoriaksi. Eurooppalainen malli Saksasta kertoo, yhden kortin varaan laskettu energian tuonti Venäjältä toi kirvelevän, suolaisen sopan.
Kirjoittaja on Iisalmesta.