Tilanne itäisessä Suomessa ei ole helppo. Väestö vähenee nopeammin kuin muualla. Pohjois-Savo vuotaa Itä-Suomen maakunnista vähiten, mutta se on laiha lohtu.
Suhdannenäkymät ovat muuta maata heikommat ja yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet. On muutamia poikkeuksia, kuten Keitele, Pyhäntä ja Vieremä. Jopa Kuopio on miinuksella.
Itä-Suomi on kärsinyt Ukrainan sodasta, joka on sulkenut Venäjän rajaa. Rajan yli tapahtui merkittävästi matkailua mutta myös kauppaa, joka hyödytti itäistä Suomea.
Siksi on tärkeä miettiä, miten Itä-Suomen hyvinvointi voidaan turvata. Yksi rohto ei riitä, mutta on selvää, että ilman vahvaa metsätaloutta Itä-Suomi kuihtuu.
Metsät tuovat leipää laajalti. Kun suomalainen sahatavara, paperi tai sellu myydään maailmalle, hyöty leviää metsänomistajille, metsätalouden arvoketjun yrityksille, niiden työntekijöille ja omistajille mutta myös kuntiin, joissa on paljon metsiä ja alan yrityksiä.
Esimerkiksi sahat työllistävät suoraan noin 6 000 ihmistä, mutta välilliset työllisyysvaikutukset ovat kolminkertaiset. Metsänomistajat saavat kantorahatuloja lähes kaksi miljardia.
Ylä-Savossakin on kuntia, joita ei ehkä enää olisi ilman metsäalan ankkuriyrityksiään.
Laadukas metsätalous on myös ilmastotoimi. Hiilinieluja voidaan vahvistaa metsissä, mutta hiilen varastointi jatkuu puutuotteissa eri puolilla. Puurakennus on hiilivarasto.
Metsäala ei menesty kuitenkaan itsestään. Tarvitaan ilmastopolitiikkaa, joka huomioi metsätalouden tarpeet, ja osaamis- ja työvoimapolitiikkaa, joka turvaa tekijät kannolta maailmalle.
Puu ei siirry tehtaille ilman teitä eikä tavara satamiin ilman rautateitä. Teiden ja rautateiden kuntoon pitää panostaa ja vähentää satamien lakkoherkkyyttä. Toimiva logistiikka on leivän edellytys.
Olennainen asia on myös Metsähallituksen ohjaus, joka turvaa riittävät hakkuut. Moni teollisuusyritys – varsinkin pohjoisessa – on riippuvainen Metsähallituksen puusta. Jos sen toimintaa voimakkaasti rajoitetaan, yritysten toiminta hankaloituu.
Kun kestävä metsätalous on mahdollista, Itä-Suomi voi vastakin menestyä.
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.