Kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden pyrkimykset eroavat toisistaan. Kummatkin toimivat yhdistyspohjaisesti, mutta toiminnan tavoitteet ovat erilaiset. Järjestö on perustettu aina jonkin asian ympärille.
Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteemme ei ole vallan hankkiminen itsellemme yhteiskunnallista päätöksentekoa varten, vaan pyrimme vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin tärkeäksi katsomiemme asioiden eteenpäin viemiseksi.
Me ajamme poliittisesti sitoutumattoman Eläkeliiton teemoja. Kohteenamme on jokainen puolue.
Näin eduskuntavaalien lähestyessä on syytä muistuttaa ehdokkaita eläkeläisten ongelmista.
Riittävä toimeentulo turvattava jokaiselle eläkeläiselle. Suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria ja eliniän pidennyttyä niiden varassa eletään pitkään. Eläkeikä on yhä useammin yli 40 vuoden mittainen aika elämästä. Keskieläke on 1784 euroa kuukaudessa. Suomalaisten eläkkeistä 70 prosenttia on alle 2000 e/kk.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuuden raja oli 1277 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Suomalaisista kolmasosan eläke jää alle 1250 euron kuukaudessa. 26,4 prosenttia miehistä ja 36,4 prosenttia naisista saa eläkettä alle 1249 e/kk. Miehistä 38,6 prosenttia ja naisista 54,1 prosenttia saa eläkettä alle 1499 e/kk.
Tämän suuruinen tulotaso ei ole korkea. Myöskään eläkeläisköyhyyttä ei ole saatu poistettua Suomesta. Vuoden 2020 lopussa tähän ryhmään kuului 193 000 henkeä mikä merkitsee 13,6 prosenttia kaikista eläkeläisistä. Eläkeläisten köyhyys eroaa työikäisten köyhyydestä. Koska iäkkäimmät pienituloiset ovat eläneet pienillä tuloillaan pitkään, on viimeisetkin joustot käytetty.
Ei myöskään voida olettaa, että yli 65-vuotiaat vanhuuseläkkeen saajat laajamittaisesti parantaisivat tulotasoaan palkkatuloilla. Ikääntynyt eläkeläinen elää pelkän eläketulon varassa samaan aikaan kun hänen toimintakykynsä heikkenee.
Suomessa tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat suuret. Eniten elinvuosia menettävät pienituloiset iäkkäät. Tarvitaan sekä pienten eläkkeiden nostamista että kohdennettuja toimia.
Mitä keinoja sitten on asioiden korjaamiseksi?
Korotetaan perusturvan tasoa muuttamalla kansaneläkkeen tulovähenteisyyttä Eläketulot vähentävät täyden kansaneläkkeen määrää. Kansaneläkelain 20 § mukaan täysimääräisestä tai lain 21 §:n mukaisesti lasketusta kansaneläkkeen määrästä vähennetään 50 prosenttia siitä 22 §:n mukaisesta kansaneläkkeeseen vaikuttavien eläketulojen yhteismäärästä, joka ylittää 57,45 e kuukaudessa.
Mikäli vähennysprosenttia lievennettäisiin 50 prosentista 40 prosenttiin, parantaisi se pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa. Tulovähenteisyyden muuttaminen on takuueläkkeen korottamisen kanssa yhtä tehokas keino.
Se vähentäisi pienituloisten eläkeläisten sidonnaisuutta perusturvaetuuksiin ja yksinkertaistaisi järjestelmää. 1 Eläkeläisköyhyys alenisi noin 27 000 henkilöllä (mukana kaikki eläkeläiset iästä riippumatta). Vanhuusköyhyys alenisi noin 25 000 henkilöllä (tulojen riittämättömyys vanhuusiässä).
Eläkeliiton esimerkkilaskelman mukaan eläkeläinen hyötyisi muutoksesta lähes 100 eroa kuukaudessa. Tällä hetkellä, kun kansaneläkkeen vähennysprosentti on 50, parisuhteessa elävä henkilö, jonka työeläke 800 €/kk, saa kansaneläkettä 235,37 €/kk. Muutos, jos vähennysprosentti olisi 40: henkilö saisi kansaneläkettä 309,63 €/kk.
Eläketulon verotusta on kevennettävä palkkatulon tasolle Eläkkeestä ja palkkatulosta on jäätävä käteen yhtä paljon. Eläkkeen verotus on palkkatuloa ankarampaa niissä tuloluokissa, missä pääosa suomalaisten eläkkeistä on.
Tuloluokissa 16 000 euroa vuodessa – 43 000 euroa vuodessa eläketuloa verotetaan yli kaksi prosenttiyksikköä ankarammin kuin palkkatuloa. Työssäkäyvät ihmiset ovat työterveyshuollon piirissä. Eläkkeellä olevat puolestaan järjestävät tulojensa mahdollistamat palvelut itse itselleen, jolloin pienet tulot ovat este yksilöllisen tarpeen mukaisille terveyspalveluille. Siksi riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on turvattava.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei henkilön taloudellinen tilanne saa olla esteenä palvelujen saamiselle.
Suomalaiset, mukaan luettuna pienituloiset eläkeläiset, kuitenkin maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat maksut ovat johtaneet siihen, että vuosittain lähes puoli miljoonaa asiakasmaksua joutuu ulosottoon.
Vuonna 2021 oli 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus vireillä olleista sote-asioista noin 14,2 prosenttia. Pienten eläkkeiden varassa toimeentuloa voidaan helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin kohdennetuilla huojennuksilla.
Asiakasmaksuja on alennettava tai ne on jätettävä kokonaan perimättä, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa palveluista. Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka suuruus on samansuuruinen takuueläkkeen kanssa. Terveyskeskuslääkärillä asioinnin on oltava maksutonta.
Kirjoittaja on Eläkeliiton Ylä-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja.