Iisalmi haluaa olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030, näin se on kaupunkistrategiaan kirjattu.
Iisalmi on tehnyt matkallaan hyvää työtä ja parantanut kaupungin näkyvyyttä monin keinoin, eikä vähiten markkinoinnilla. Iisalmi on saanut valtakunnallista huomiota ja pari kertaa kaupunki on ollut mitalikorokkeella, kun on jaettu kuntamarkkinoinnin palkintoja.
Mutta tie on vieläkin pitkä. Jos seutukaupunkiverkosta nostaa muutaman kaupungin, esimerkiksi Savonlinnan, Kuusamon ja Ähtärin, meille tulee helposti mieleen joku asia näistä kaupungeista. Kun samaan jonoon lisätään Iisalmi, niin mitähän ulkopaikkakuntalaisille Iisalmesta tulee mieleen?
Sen pitäisi olla jotain omaleimaista ja jotain houkuttelevaa, josta Iisalmi heti tunnistetaan.
Mitähän ulkopaikkakuntalaisille Iisalmesta tulee mieleen?
Tuossa oikeanpuoleisella sivulla on juttua ensi kesän toritapahtumista. Samalla myös siitä, että jo kahdeksan vuotta upealla tavalla Iisalmea jazz-kartalle nostanut paikallinen yhdistys on joutunut niin tiukkaan tilanteeseen, että sen toiminta on vaakalaudalla.
Meillä on käynyt maakunnan, maan ja maailmankuuluja esiintyjiä, jotka ovat jatsanneet ja rokanneet Iisalmessa. Konsertit ovat olleet sillä tasolla, että monet eteläsuomalaiset ovat jopa kateellisia siitä, kuinka tasokkaita konsertteja ja muusikoita meillä käy.
Jos sanotaan ääneen Pori, aika monelle tulee mieleen Pori Jazz. Se on se asia, josta Pori tunnetaan. Voisiko Iisalmi olla toinen Suomen jazzpääkaupungeista?
Rocktapahtumia on useilla paikkakunnilla, mutta jazzia on Suomessa paljon vähemmän. Oluset ja Runni Rock ovat hienoja tapahtumia, jotka toimivat erinomaisesti kesälomalaisten kokoontumiseen, mutta pienemmät jazztapahtumat eri vuodenaikoina ovat eri asia. Niillä voisi erottautua massasta.
Iisalmi on tehnyt jo paljon hyvää työtä kuntamarkkinoinnin eteen ja saavuttanut palkintoja. Mutta maan houkuttelevimmaksi nouseminen ei ole helppo homma, jos sen joutuu tekemään yksin. Yhteistyöllä voisi saada aikaan enemmän.
Kiuruvesi panostaa omiin iskelmäviikkoihinsa 30 000 euroa ja saa sillä kohderyhmässään hyvän huomion. Tukipotti yhdelle tapahtumalle on enemmän kuin puolet koko Iisalmen tapahtumatuesta, joka jakaantuu osin pieninä palasina yli 40 tapahtumalle.
Kannataisikohan jakoperusteita hieman miettiä, jos vetovoimaa halutaan parantaa?