Suomi velkaantuu ennennäkemättömällä vauhdilla ja päättäjiemme vastuu keskittyy lähinnä äänestäjien mielistelyyn. Heikentyvän ikärakenteen ja muiden uhkakuvien vuoksi tervehdyttäviin toimiin on korkea aika ryhtyä.
Meillä työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa toisiaan. Vuosikymmenet kestänyt rakenteellinen työttömyys on yksi suurimmista huolenaiheistamme ja kansantaloutemme ahdingon aiheuttajista. Lähes 200 000 työtöntä ja samanaikainen työvoimapula osoittavat, että koulutuksessa ja koko työvoimapolitiikassa on epäonnistuttu.
Koulutuspaikkoja on räätälöitävä ja kohdennettava paikallinen työvoimatarve huomioiden. Tarvitsemme nyt ja jatkossakin eri koulutusasteen ja vaatimustason tekijöitä. Kaikki työ, myös matalamman koulutusasteen osaajat, on palkkauksen ja muiden toimien kautta nostettava sille kuuluvaan arvoonsa. Osaamisen oikealla hyödyntämisellä ja uudelleen organisoimalla voidaan myös hoito- ja palvelualan työvoima-ahdinkoa helpottaa.
Maahanmuuttajalla pitää olla jo tänne tullessaan tavoitteena omalla työllä toimeentulon hankkiminen ja yhteiskuntaamme integroituminen. Emme salli työtä vieroksuvia vapaamatkustajia, joka johtaa slummiutumiseen, rikollisuuden lisääntymiseen ja muihin lieveilmiöihin. Työtä tekevän ja meidän perusraamit ”maassa maan tavalla” hyväksyvän maahantulijan toivotamme tervetulleeksi.
Yrittäminen ja menestyvät yritykset ovat yhteiskuntamme kantava selkäranka. Meillä on 300 000 yritystä, joista suurin osa pienyrityksiä. He ovat suuri työllistäjien joukko ja heidän asemansa on korkea aika nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Tuottava työ mahdollistaa leivän lisäksi myös palvelujen rahoittamisen, raha ei tipu taivaalta.
Kaikki työ on arvokasta ja kaikkea vastakkainasettelua tulisi välttää. Verotuksen vääristymät on oikaistava, ja työn tekoa kannustettava. Jos palkasta yli puolet menee veroihin, ja työnantaja maksaa toisen puolen sos. kuluina, työn hinta nousee tolkuttomaksi ilman, että tekijä siitä hyötyy.
Meillä on eläköityneissä paljon osaamista, voimavaraa ja myös työhalukkuutta, mutta järjetön eläkeläisen työverotus vie työhalut. Eikö heitä pitäisi kannustaa töihin verokevennyksin, eikä korotuksin? Heillä olisi paljon annettavaa ja tahtoakin tehdä työtä, mutta korkea verotusaste ei houkuttele työn pariin.
Maakunnissa olevaa perusterveydenhuollon lähipalveluverkostoa on hyödynnettävä jatkossakin, keskittäminen ei saa olla ratkaisu rahoitusvajeen korjaamiselle.
Syrjäytyminen ja etenkin nuorten mielenterveysongelmien leväperäiseksi muodostunut hoito on vaiettu yhteiskunnallinen häpeä, johon ihmisarvoa alentavan pallottelun sijaan on löydettävä resursseja.
Lääkäripula julkisella puolella on todellinen uhka koko terveydenhuoltojärjestelmälle ja siihen on löydettävä kestävä ratkaisumalli. Koulutuspaikkoja lisäämällä ja jonkin asteisella julkisen puolen työvelvoitteella asia alkaisi oikenemaan. Yhteiskunnan kouluttaessa lääkäreitä on kohtuullista, että vastapalveluna se saa vastineeksi palkkaa vastaan myös valmistuneen työpanosta terveydenhuollon tarpeisiin.
Suomen ja pienen ihmisen puolella.
Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas (ps.) Sonkajärveltä.