Alkaneen vuoden ennusteet koko maailmantalouden osalta eivät ole lyhyellä tähtäimellä positiiviset. Päinvastoin. Euroopassa olemme menossa taantumaan kuluvan vuoden aikana ja valitettavasti Suomi on samassa tilanteessa.
Suomen osalta, samoin kuin maailmantalouden osalta, syyt ovat tiedossa, mutta meillä erityisen ongelman muodostaa se, että emme ole huolehtineet oman maamme hyvinvoinnista riittävän hyvin. On keskitytty liiaksi maailman pelastamiseen ja omien asioiden hoito on jäänyt heikolle tasolle.
On järkyttävää huomata kuinka metsiemme arvostus, ja erityisesti se, että kuinka hyvin koko puunjalostus ketju toimii, ei saa valtakunnan tietyiltä kansanedustajilta mitään arvostusta. Suomessa puun jalostamisen prosessi taimikosta lähtien päätyen koko puunjalostuksen lopputuotteeseen on varmasti maailman huippuluokkaa.
Maatalouden osalta tilanne on vielä pahempi, jopa oma huoltovarmuutemme on joutunut uhatuksi.
Tulevien kansanedustajien ja muiden päättäjien on syytä ottaa järki käteen ja katsella asioita myös Suomen ja suomalaisten kannalta kuinka tulemme selviytymään tästä vaikeasta tilanteesta.
Erityisen paljon nämä ongelmat koskettavat Itä-Suomea ja sitä myöten Ylä-Savoa. Olemme jäämässä kehitysalueeksi, jos hyväksytään tällainen julkinen keskittämispolitiikka, joka vie pohjan pois elinvoimaisuuden säilyttämisestä.
Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistyötä julkisen puolen, oppilaitosten ja yritysten kesken.
Olemme haasteellisen tilanteen edessä, mutta ei mahdottoman tilanteen edessä. Itä-Suomi tarvitsee oman ohjelmansa, Pohjois-Savo myös ja niin ikään Ylä-Savo. Tahtotila ja tekeminen on oltava samaan suuntaan ja sisältää konkreettista tekemistä.
Meillä on olemassa onnistuneita esimerkkejä Vieremän ja Kiuruveden osalta kuinka yhteistyö kunnan, oppilaitosten ja yrittäjien kesken toimii. Samoin uskon, että Iisalmessa tapahtuu paljon myönteisiä asioita yhteisen tekemisen alueella jo nyt.
Katse yli huomisen kuitenkin edellyttää selkeämpää näkemystä mihin halutaan mennä ja mitä kehittää. Mikä on kuntien tuleva rooli, ottaako hyvinvointialueet vielä enemmän valtaa ja kuinka käy Ylä-Savon elinvoimaisuuden, saati asukkaiden hyvinvoinnin? Usko, että yhdessä tekemällä konkreettisia asioita riittävän tavoitteellisesti voimme kaikki paremmin.
Kirjoittaja on kauppaneuvos ja mukana useiden yritysten hallituksissa.