Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Ensi vuosi hyvä, sitten keikahtaa miinukselle

Iisalmen kaupungin ensi vuoden talousarvio on maailmantilanteen vaikutukset ja hyvinvointialuemuutokset huomioiden varsin tyydyttävä. Talousarvio turvaa iisalmelaisille nykyiset palvelut maakunnan alhaisimmalla tuloveroprosentilla.

Samaan aikaan kaupunki investoi edelleen voimakkaasti, kuten on tehnyt jo useiden vuosien ajan. Isoimmista investoinneista Mansikkaniemen koulu ja uimahalli valmistuvat ensi vuonna, Soinlahden koulu seuraavana vuonna.

Investointien valmistuttua kaupunkilaisten palvelut itse asiassa paranevat. Uusi uimahalli tulee ilahduttamaan palveluillaan myös muita Ylä-Savon alueen asukkaita. Näin tekee myös kulttuurikeskus, jonka peruskorjauksen suunnittelu alkaa ensi vuonna. Valmista arvioidaan tulevan vuonna 2028.

Investointitarvetta on paljon, eikä talousarvio- ja suunnitelma pysty kaikkia kaupunkilaisten toiveita heti täyttämään. Esimerkiksi uutta jäähallia joudutaan vielä odottamaan, mutta siinäkin edetään tarveselvityksen kautta lähemmäksi maalia.

Aiempien vuosien järkevästä taloudenpidosta on nyt siis hyötyä.

Kova investointitahti ja sen seurauksena kasvavat poistot tarkoittavat sitä, että ylijäämäiseksi arvioidun ensi vuoden jälkeen tulos keikahtaa parina seuraavana vuonna miinukselle, yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Vuosikate ei enää riitä kattamaan poistoja. Talousarvioennusteet on tehty ensi vuoden tuloveroprosentilla.

Alijäämän tekeminen on Iisalmelle mahdollista ja siihen on toki varaa, sillä edellisiltä vuosilta taseeseen on kertynyt ylijäämää noin 20 miljoonaa euroa. Aiempien vuosien järkevästä taloudenpidosta on nyt siis hyötyä. Palveluja ei tarvitse leikata, eikä laittaa investointeja jäihin.

Ensi vuonna Iisalmen investoinnit ovat poikkeuksellisen suuret, kun kaupunki lunastaa Ylä-Savon sote kuntayhtymän kiinteistöjä. Niiden hankinta jatkoinvestointeineen on lähes 45 miljoonaa euroa. Samalla kaupungille siirtyvät myös kiinteistöihin kohdistuvat kuntayhtymän lainat.

Kokonaisuutena Iisalmen velkataakka kasvaa reippaasti – noin kahdella tuhannella eurolla asukasta kohden. Lainamäärän lisääntyessä kasvavat myös korkokustannukset.

Seuraaviin vuosiin sisältyy siis haasteita. Hyvinvointialueuudistus muuttaa rahoituspohjaa, mutta talous olisi saatava tasapainotettua ja velkaantumista hillittyä. Myös tuleva valtionosuusuudistus tuo epävarmuutta, koska siinä rahoituksen pääpaino on nuorissa ikäluokissa.

Iisalmen kaupunki on tehnyt suunnitelmallista elinkeinopolitiikkaa ja kaupunkimarkkinointia yhdessä yritysten kanssa. Tätä on syytä jatkaa. Töihin Iisalmeen jäävät tai kaupunkiin tulevat perheet vahvistavat yritysten menestymismahdollisuuksia ja myös kaupungin hyvinvointia. Perheille pitää olla myös riittävän tasokkaita koteja.

Iisalmen väestö- ja ikärakennekehityksellä on iso merkitys kaupungin tulevaisuudelle, millä on heijastusvaikutuksensa koko Ylä-Savoon.