Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vapaa sana Hyvinvointialue aloittaa samoilla toimipaikoilla ja palvelupisteillä vuodenvaihteessa kuin se on ennenkin toiminut Ylä-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallitus käsitteli maanantaina valtiovarainministeriön edellyttämää lähivuosien tuottavuusohjelmaa. Tuottavuusohjelma laadittiin, koska muutoin hyvinvointialue ei olisi pystynyt ottamaan lainaa kesken olevien välttämättömien investointien loppuun saattamiseen.

Tiedotusvälineet uutisoivat viime viikolla tuottavuusohjelman mukanaan tuomista ”jättileikkauksista” ja siitä kuinka säästöjä haetaan erityisesti ikäihmisten palveluista ja henkilöstömenoista. Erään otsikon mukaan: ”Viisi aluetta tuottaa jatkossa Pohjois-Savon peruspalvelut.”

Palataanpa faktoihin. Ensinnäkin kun alueet vuodenvaihteessa aloittavat, on yhteisenä tavoitteena, että asiakas ei huomaa mitään muutosta. Mahdollisten muutosten aika on myöhemmin. Hyvinvointialue aloittaa täsmälleen samoilla toimipaikoilla ja palvelupisteillä, kuin tälläkin hetkellä on toiminnassa.

Osana tuottavuusohjelmaa on valmisteltu myös palveluverkkosuunnitelmaa, jonka mukaan Ylä-Savossa olisi aluepalvelut Iisalmessa, seutupalvelut Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä sekä lähipalvelut Keiteleellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä, Varpaisjärvellä ja Vieremällä. Palvelujen tuotantotavat tulevat varmasti osin muuttumaan ja digi- ja etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut tulevat jatkossa yleistymään.

On totta, että säästöjä tarvitaan, mutta oleellista on, miten niitä tavoitellaan. Ei ainakaan vähentämällä hoitohenkilökuntaa, josta on jo nyt pula ja joka tulee vain pahenemaan eläköitymisten seurauksena.

Henkilöstöön liittyen sekä taloudellisesti että inhimillisesti vaikuttavinta olisi sairauspoissaolojen määrän vähentäminen, joista aiheutuu Pohjois-Savon alueella tällä hetkellä peräti 80 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Esimerkiksi 20 prosentin vähennys vuositasolla, toisi merkittävät säästöt muutamassa vuodessa. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi tarkasteluun on otettava ainakin johtaminen, työolot, työn sisältö ja kuormittavuus sekä työterveyshuollon toimivuus.

Pidemmällä aikavälillä nostan keskeiseksi säästökeinoksi päällekkäisen hallinnon ja tehtävien karsimisen. On syytä muistaa, että hyvinvointialueiden aloittaessa on kyse liikkeen luovutuksesta, jolloin koko henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Jatkossa organisaatiota ja tehtäviä päästään ”virittämään” esimerkiksi eläköitymisten kautta. Säästöjä on myöhemmin saatavissa myös koko uudistuksen kantavan idean eli terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraation avulla.

Viime aikojen otsikoiden seurauksena on jo alettu kyselemään: ”Joko päättäjät ovat unohtaneet aluevaalien aikaiset lupaukset lähipalveluista?” Haluan painottaa, että lähipalveluissa on kyse myös koko sote-uudistuksen tavoitteiden onnistumisesta. Julkisten palveluiden saavutettavuus ratkaisee sen, onnistutaanko terveys- ja hyvinvointieroja kaventamaan ja yhdenvertaisuutta lisäämään. Keskittäminen ja palveluiden etäännyttäminen tarkoittaisivat eriarvoisuuden kasvua. Tätä ei voida hyväksyä.

Kirjoittaja on aluehallituksen jäsen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja.