Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallisuutta

Jotain on tehtävä muutakin kuin hyssyteltävä. Kiva koulu -kampanjoilla ei ole merkitystä, jos asioille ei oikeasti tehdä mitään.

Näin toteaa koulukiusatun pojan äiti (Iisalmen Sanomat 17.11.). Perhe on tehnyt pojan kiusaamisesta rikosilmoituksen, jotta koulukiusaamiseen kiinnitetään huomiota ja kiusaajakin saisi kenties apua.

Lapsen ja nuoren tulee kokea olonsa ennen kaikkea turvalliseksi – niin koulussa, kotona kuin harrastuksissa. Kiusatun pojan koulupelko ja ahdistuneisuus ovat äidin mukaan niin syviä, ettei kouluun paluusta pystytä puhumaan.

Lapsi odottaa aikuiselta huolenpitoa ja suojelua. Lapsi on riippuvainen siitä, että joku välittää, kuulee ja auttaa.

Ulkopuolisen hälyn ja kriisien keskellä lapselle on parasta arjessa hyvinvoiva lähiaikuinen. Hänestä tulee myös pitää huolta.

Suomessa lapsilla on pääosin hyvä olla. Heillä on huolehtiva ja rakastava lähipiiri sekä mahdollisuus huolettomaan lapsuuteen ja toimeliaisuuteen.

Pääosin ei kuitenkaan ole riittävästi. Silmiä ei pidä ummistaa toisenlaisilta kohtaloita, niiltä, joihin sisältyy puutetta, kärsimystä, häirintää, hyväksikäyttöä, fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Näihin on puututtava yhteiskuntana ja yksilöihmisinä, suurilla ja pienillä teoilla.

Lasten ja nuorten asemaa on Suomessa pyritty vahvistamaan kansallisesti poliittisin toimin. Kevättalvella 2021 Suomi sai YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuvan ensimmäisen lapsistrategian. Se ohjaa yhteiskunnan toimintaa ja päätöksentekoa lapsi- ja perhemyönteisempään suuntaan.

Lapsistrategian tavoitteena on muun muassa syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta, lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä turvallisen kasvuympäristön ja muiden hyvän mielenterveyden edellytysten turvaaminen.

Strategian mukaan lapsiin ja perheisiin kohdistuvien päätösten vaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa. Tästä muun muassa Iisalmen kaupunginvaltuusto teki päätöksen viime kokouksessaan. Käytössä Iisalmessa on myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, kuten muissakin Ylä-Savon sote kuntayhtymän kunnissa.

Yhtenä valtakunnallisena tavoitteena on kehittää työelämän perhemyönteisyyttä ja vahvistaa vanhemmuutta. Elokuussa voimaan astunut perhevapaauudistus lisäsi vapaapäivien määrää ja käytön joustavuutta erilaiset perhemuodot huomioiden. Korona-aika opetti puolestaan työelämässä erilaisiin työn tekemisen tapoihin ja joustavuuteen.

Kaiken ulkopuolisen hälyn ja kriisien keskellä lapselle on parasta arjessa hyvinvoiva lähiaikuinen. Hänestä tulee myös pitää huolta. Tässä työelämällä on suuri rooli. Perhemyönteisyys ei vaadi työpaikoilta ihmetekoja, vaan arkista huomioimista.

Meneillään oleva Lapsen oikeuksien viikko huipentuu sunnuntaina Lapsen oikeuksien päivään. Oikeuksia on kunnioitettava ja lasta suojeltava vuoden jokaisena päivänä – ja ihan jokaista lasta.